Syyttäjä haluaa HS:n toimittajille kovemmat vankeustuomiot – valitus korkeimmassa oikeudessa
Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-artikkelin seurauksena hovioikeus tuomitsi kaksi HS:n toimittajaa maanpetorikoksista. Nyt kaikki osapuolet hakevat valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.
Kaikki osapuolet ovat hakeneet valituslupaa korkeimmasta oikeudesta niin sanotussa Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-kohussa.
Hakemukset ovat saapuneet korkeimpaan oikeuteen loppukesästä ja alkusyksystä. Nyt hakemukset ovat tulleet julkiseksi.
Taustalla kohuartikkeli
Helsingin Sanomat julkaisi vuonna 2017 artikkelin, joka koski Puolustusvoimien Viestikoekeskusta ja sotilastiedustelua.
Artikkelia varten Helsingin sanomien kaksi toimittajaa olivat saaneet haltuunsa Puolustusvoimien jopa erittäin salaisia, sotilastiedusteluun liittyviä asiakirjoja.
HS:n toimituksessa oli samasta aihepiiristä valmisteltu viisi jatkojuttua.
Heinäkuussa Helsingin hovioikeus tuomitsi Helsingin Sanomien toimittajan Tuomo Pietiläisen neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen maanpetosrikoksesta.
Lisäksi Pietiläinen menetti sotilasarvonsa.
Konkaritoimittaja katsottiin jutun päätekijäksi, siksi hän sai kovemman tuomion kuin rikoskumppaninsa, HS:n silloinen toimittaja Laura Halminen.
Hän selvisi samoista rikoksista 80 päiväsakolla.
Tuomio ei ole lainvoimainen.
Näin toimittajat perustelevat
Helsingin Sanomat määrättiin poistamaan ja hävittämään kohuartikkeli.
HS pullikoi artikkelin poistamista ja hävittämistä vastaan, ja hakee siksi valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.
Kohutoimittaja Pietiläinen perustelee 47 sivua pitkässä hakemuksessaan, miksi hänen rangaistuksensa pitäisi kumota.
Pietiläisen yksi perusteista on se, ettei hän ole tehnyt artikkelin julkaisupäätöstä. Valituksessa kiistetään myös se, että artikkelissa olisi ollut turvallisuussalaisuuksia.
Pietiläisen mukaan hänen käsiinsä saama aineisto ei ole turvallisuussalaisuutta muun muassa sillä perustein, koska aineisto ei ollut peräisin Puolustusvoimien salassa pidettävistä asiakirjoista.
Lisäksi Pietiläisen näkemyksen mukaan tiedot oli saatavilla tai pääteltävissä julkisista lähteistä.
Laura Halminen myös hakee rangaistuksensa kumoamista osin samoin perustein kuin Pietiläinen.
Hänkin vetoaa muun muassa siihen, ettei tehnyt julkaisupäätöstä.
Halminen kiistää ylipäätään olleensa mukana Viestikoekeskus-artikkelin kirjoittajana, eikä hänen mukaansa artikkelissa edes ollut Suomen ulkoista turvallisuutta vaarantavaa sisältöä.
”Poikkeuksellisen vakava rikos”
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe hakee valituslupaa sillä perustein, että toimittajien saamat rangaistukset hovioikeudessa ovat hänen näkemyksensä mukaan liian alhaisia.
– Hovioikeus on tuominnut päätekijänä pitämänsä toimittajan minimirangaistukseen eli neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Toisen toimittajan osalta on poikettu rangaistuslajista, ja hänet on tuomittu 80 päiväsakkoon. Ilman oikeudenkäynnin kestoon liittyvää vähennystä rangaistus olisi ollut 100 päiväsakkoa, apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe taustoittaa.
– Vastaajat on tuomittava vähintään vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Rappe perustelee rangaistuksen koventamista muun muassa näin:
– Kyseessä on ollut artikkelikokonaisuus, josta yksi artikkeli on julkaistu ja viisi artikkelia on aiottu julkaista seuraavina päivinä. Valtaosa artikkeleihin sisältyvistä turvallisuussalaisuksista on kuulunut suojaustasolle /turvallisuusluokkaan II, jonka edellytyksenä on, että tiedon paljastuminen voi aiheuttaa merkittävää vahinkoa suojattavalle edulle.
– Tässä tapauksessa tekokokonaisuus on ollut rikoslajissaan poikkeuksellisen vakava. Lukuisia Suomen ulkoista turvallisuutta vaarantavia tietoja on paljastettu ja aiottu paljastaa maan suurilevikkisimmässä sanomalehdessä ilman, että sananvapauden käytön taustalla olisi ollut mitään yleistä, merkittävää intressiä.
– Hovioikeuden rangaistusharkinta antaa lainkäyttäjille väärän viestin rikoksen moitittavuudesta. Rangaistuksia on korotettava tuntuvasti, mikä ei ole ristiriidassa sananvapauden kanssa.
Myös puolustusvoimat hakee valituslupaa, mutta huomattavasti ytimekkäimmin ilmaistuna.
Puolustusvoimain hakemus on vain kolme sivua pitkä. Hakemuksessa lähinnä todetaan, että pääesikunta yhtyy syyttäjän esittämiin vaatimuksiin.
Seuraavaksi korkein oikeus päättää, antaako se valitusluvan vai ei. Mikäli valituslupa heltiää, rikosvyyhdin käsittely jatkuu. Muussa tapauksessa hovioikeuden tuomiosta tulee lainvoimainen.