Kotimainen kohuelokuva oli liian kuuma suomalaisille – jättihitti ulkomailla
Kotimainen eroottisen trillerin klassikko levisi ulkomaille kuin häkä, mutta Suomessa leffaa saksittiin.
Toivo Särkän (1890–1975) ohjaama ja tuottama Kuu on vaarallinen on syystä kulttiklassikon maineessa. Kyseessä on aito kotimainen eksploitaatioelokuva, jonka voi virallisesti luokitella eroottiseksi trilleriksi. Toisaalta vuonna 1961 valmistuneesta elokuvasta voi löytää jopa hillittömän camp-melodraaman aineksia.
Kuu on vaarallinen nähdään Teema & Femillä osana Ylen sadan toive-elokuvan sarjaa sunnuntaina 13. syyskuuta. Elokuva on katsottavissa myös Areenassa.
Aikansa kuumin suomalainen seksisymboli Liana Kaarina nähdään pääroolissa klassisena femme fatale -hahmona, nuorena liftarityttö Elsinä, joka vamppaa Toivo Mäkelän esittämän vanhemman johtajamiehen.
Heille kehittyy suhde, mutta Elsi rakastuu myös komeaan kauppiaanpoikaan, Esko Salmisen näyttelemään Reinoon. Kolmiodraama kulminoituu kuolemaan, ruumiin kätkemiseen ja seksin harrastamiseen hautausurakan jälkeen.
Juuri viimeksi mainittua kohtausta pidettiin niin törkeänä, että elokuvatarkastamo päätti leikata sitä. Myös Liana Kaarinan alastomuutta saksittiin. Kaikkiaan filmi lyheni 45 sekuntia, ennen kuin moraalinvartijat uskalsivat sallia sen herkkien suomalaisten silmille.
Kassakoneet kilisivät
Sensuroinnista ja nihkeistä arvosteluista huolimatta Kuu on vaarallinen oli yksi vuoden 1962 suurimmista kotimaisista hiteistä. Menestys Suomessa ei vetänyt kuitenkaan vertoja ulkomaanmyynnille, joka oli suorastaan ennennäkemätöntä.
Suomen Filmiteollisuuden ulkomaanosaston päällikön Olavi Linnuksen vuonna 1964 antaman lausunnon mukaan Kuu on vaarallinen myytiin lähes 40 maahan ja se toi tuotantoyhtiölleen enemmän rahaa kuin mikään muu elokuva.
Menestyksen takana vaikuttivat etenkin aikaansa nähden poikkeuksellisen rohkeat alastomuus- ja seksikohtaukset. Niitä ei jätetty myöskään hyödyntämättä elokuvan markkinoinnissa. ”Kiihkeä rakkaustarina jäntevänä elokuvana – niin kuuma, ettei Suomessa ole ennen tämän veroista elokuvaa tehty”, mainosti Suomen Filmiteollisuus tuolloin 72-vuotiaan pääjohtajansa elokuvaa.
Seksitrillerinsä jälkeen Särkkä ohjasi vielä kaksi elokuvaa, vuosina 1961 ja 1962 valmistuneet Me ja Ihana seikkailu. Kaikkiaan Särkkä tuotti 233 ja ohjasi 49 pitkää elokuvaa, joukossa Kulkurin valssi (1941) sekä parhaan ohjauksen Jussilla palkittu Katupeilin takana (1949). Tuottajana hänet tunnetaan ennen kaikkea Edvin Laineen Tuntemattomasta sotilaasta (1955).
Särkkä on edelleen eniten pitkiä elokuvia tuottanut ja ohjannut suomalainen. Lisäksi hän laati itse käsikirjoituksen 40 elokuvaan.
Särkän monumentaalisesta filmografiasta Kuu on vaarallinen, Peter von Baghin sanoin ”pienin kansallinen kulttielokuva”, on kuitenkin lunastanut pysyvästi oman erityisen paikkansa.