Junan ruhjoma Jani iloitsee uudesta tekojalasta: Sain älyproteesin!
Aikoinaan junanraiteille nukahtanut Jani Roponen, 45, voi ohjelmoida uutta jalkaproteesiaan kännykällä.
Vuonna 1998 Jani Roponen oli juuri 18 vuotta täyttänyt nuorimies, jonka elämä mullistui sananmukaisesti kertarysäyksellä. Ravintolaillan päätteeksi valittu nukkumapaikka – junanraiteet – osoittautui äärimmäisen huonoksi valinnaksi.
Video: Jani esittelee älyproteesinsa
Helsingissä Pitäjänmäen aseman ohi kiitäneen junan kuljettaja näki Janin olevan kiskoilla, mutta ei rautahepoa niin vain hetkessä pysäytetä. Jonkin verran kuljettaja sai kuitenkin junan vauhtia jarrutettua ja soitti heti hätäkeskukseen.
– Lääkärien mukaan hyvä peruskuntoni oli tärkein tekijä, että jäin henkiin, Jani Roponen muistelee vuosikausien takaista onnettomuutta.
Viisi viikkoa koomassa
Verenhukka oli suuri jo onnettomuuspaikalla, mutta ambulanssi oli onneksi nopeasti paikalla. Sairaalassa Janin kehoa kursittiin kokoon ensimmäisessä peräti 22 tuntia kestäneessä leikkausoperaatiossa. Kuten arvata voi, liikkuva juna ruhjoi pahaa jälkeä Janin keholle: selkäranka murtui kolmesta kohdasta, ojentajalihaksesta repesi puolet irti, oikean käden pikkurilli irtosi kokonaan, päähän tuli vaurioita ja oikeaan jalkaan hermovaurioita. Janin vasen jalka oli revennyt kokonaan irti reiden yläosasta.
– Minua pidettiin keinotekoisessa koomassa viisi viikkoa ja sitten heräteltiin. Minulle kerrottiin varovaisesti toisen jalan puuttumisesta. Olin kauhuissani ja ihmeissäni, kun sitä silti nipisteli ja se tuntui puutuneelta, Jani kertailee muistojaan.
Nuorukainen vietti sairaalassa ja kuntoutuksessa reilut puoli vuotta. Hän joutui opettelemaan uudelleen kaiken istumisesta ja syömisestä lähtien. Reilu vuoden jälkeen onnettomuudesta Jani jatkoi kesken jääneitä opintojaan sähköalalla ja valmistui elektroniikka-asentajaksi.
Arkitöitä ja kotiremppaa
Tänä päivänä Jani elää lähes normaalia elämää Nummella omakotitalossa. Perheeseen kuuluvat vaimo Marja ja jälkikasvu Veeti, Veikka ja Ronja.
Töissä hän käy arkipäivisin Helsingissä. Aikaisemmin Janin työtehtävät vaihtelivat Helsingin messukeskuksen elektroniikkatöistä sähköisten sairaalavälineiden huoltoon. Viime vuodet hän on ollut pääkaupungissa toimivassa aikuisten työtoiminnassa polkupyöräpajan ohjaajana. Sen monialainen toiminta on tarkoitettu työttömille helsinkiläisille. Ohjaajien lisäksi verstailla työskentelee työharjoittelijoita ja tukityöllistettyjä.
– Viikonloppuisin remontoin omakotitaloani. Nyt tekeillä on kuntosali, johon olen saanut lahjoituksina paljon kierrätettävää rakennusmateriaalia. Lisääkin saa tarjota, Jani vinkkaa.
Apuvälineet Suomessa ilmaisia
Erään suuren erityisesti liikkumista helpottavan asian Jani sai reilu vuosi sitten.
– Vasemmassa jalassani on älyproteesi, jota voin ohjata kännykälläni. Siihen saa erilaisia toimintoja, jos vaikka päätän hölkkäillä juoksumatolla. Tämän avulla perusliikkumiseni on paljon helpompaa kuin tavallisen proteesin kanssa ja lisäksi lähestulkoon normaalia.
Jani tietää, että kyseisen älyproteesiin hinta hipoo uuden perheauton hintaa.
– Onneksi meillä Suomessa proteesit ja apuvälineet voivat olla käyttäjälle käytännössä ilmaisia, jos ne ovat lääketieteellisesti tarpeellisia. Kustannukset kattaa Kela tai vakuutus.
