Janne Puhakan henkirikos: Hovioikeudelta tärkeä päätös

Rolf Nordmo kuvattuna Helsingin hovioikeudessa 24.8.2026.
20260824 HELSINKI. Helsingin hovioikeus, Rolf Nordmo. KUVA: ATTE KAJOVA

Hovioikeus on määrännyt Nordmon mielentilatutkimukseen.

Helsingin hovioikeus on antanut osapäätöksen Janne Puhakan henkirikosjutussa.

Arkistovideo: Julkkistodistaja mukana oikeudenkäynnissä:

Puhakan entistä puolisoa Rolf Nordmota syytetään Puhakan murhasta.

Hovioikeus on nyt linjannut, että Nordmo teon aikainen mielentila määrätään tutkittavaksi. Oikeus katsoo sen olleen mahdollista, että teko oli tehty mielenhäiriössä, joka oli rajoittanut Nordmon kykyä ymmärtää ja säädellä käyttäytymistään.

Puhakan omaiset vastustivat mielentilatutkimusta

Nordmo vaati itse hovioikeuden käsittelyssä, että hänen mielentilansa tutkitaan. Vaatimus tuli yllätyksenä, sillä teosta on kulunut melkein kaksi vuotta. Nordmo ei pyytänyt mielentilatutkimusta käräjäoikeudessa.

Puhakan omaiset vastustivat mielentilatutkimusta. Omaisten mielestä Nordmon mielentilan tutkimiseen ei ole tarvetta. 

– Teosta tai sitä välittömästi edeltäneistä tai teon jälkeisistäkään tapahtumista ei tullut todistelusta ilmi mitään sellaisia seikkoja, jotka voisivat puoltaa tekijän syyntakeettomuutta tai alentunutta syyntakeisuutta teon hetkellä, omaiset huomauttivat.

Omaiset myös totesivat, ettei Nordmon puolustus ollut esittänyt asiantuntijalausuntoa tai muuta luotettavaa selvitystä, joka voisi antaa aiheen epäillä Nordmon syyntakeisuutta.

Rolf Nordmo kuvattuna Helsingin hovioikeudessa.
Rolf Nordmo kuvattuna Helsingin hovioikeudessa.

Oikeusprosessi viivästyy

Oikeus ottaa kantaa rikosnimikkeeseen, rangaistukseen sekä esimerkiksi asianomistajien vaatimuksiin vasta sen jälkeen, kun Nordmolle tehtävä mielentilatutkimus on valmistunut.

Mielentilatukimuksen myötä oikeusprosessi viivästyy. Yleensä hovioikeus antaa tuomionsa noin kuukauden sisällä oikeudenkäynnistä.

THL:n mukaan mielentilatutkimus kestää korkeintaan kaksi kuukautta. 

Mielentilatutkimuksessa lääkäri ottaa kantaa siihen, onko henkilö ollut teon aikana syyntakeinen, eli täydessä ymmärryksessä, alentuneesti syyntakeinen, eli täyttä ymmärrystä vailla, tai syyntakeeton, eli ymmärrystä vailla.

Mielentilatutkimuksella ja sen seurauksilla on suuri vaikutus tuomioon sekä mahdolliseen rangaistukseen. 

Jos hovioikeus katsoo mielentilatutkimuksen perusteella Nordmon olleen teon hetkellä syyntakeeton, häntä ei voida tuomita rangaistukseen. Silloin hänet voidaan määrätä tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon.

Myös se, jos Nordmo katsotaan alentuneesti syyntakeiseksi, vaikuttaa vankeusrangaistukseen. 

Jos Nordmo todetaan syyntakeiseksi, rangaistusta ei lievennetä.

Tästä syystä oikeus suostui Nordmon vaatimukseen

Hovioikeuden osaratkaisussa huomautetaan, ettei Nordmon puolustus ollut esittänyt lääketieteellistä selvitystä Nordmon mielentilasta tekoaikana tai sitä edeltävästi. 

Oikeudenkäynnin aikana kuitenkin esitettiin todistelua Nordmon psyykkisestä stressitilasta sekä siihen vaikuttaneista häntä kuormittaneista seikoista, jotka olivat oikeuden mukaan "kasautuneet syksyn 2024 kuluessa ennen tekoa".

Lisäksi oikeudessa kuultiin todistelua Nordmon käytöksestä tekopäivänä ennen hänen kiinniottoaan.

Oikeus: "Täysin poikkeuksellinen"

Hovioikeuden osapäätöksen mukaan Puhakan kuolemaan johtanut tekotapa oli ollut "huomattavan väkivaltainen".

Teko oli edellyttänyt tekijältään teon hetkellä kykyä ja halua ryhtyä vakavan väkivallan tekemiseen sekä tällaisen väkivallan jatkamiseen uhrin jo tultua puolustuskyvyttömäksi. 

Hovioikeus katsoo, että teko oli Nordmon henkilöhistoriasta esitetyn todistelun huomioiden "täysin poikkeuksellinen".

Nordmon ja uhrin parisuhde oli päättynyt ennen tekoa, mutta rikoksen laatua ja toteuttamistapaa ei voida selittää yksinomaan tällä seikalla, oikeus totesi osapäätöksessään.

Rolf Nordmon murhatuomio

Rolf Nordmo tuomittiin huhtikuussa 2025 elinkautiseen Janne Puhakan murhasta. 

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus katsoi, että Nordmo murhasi Puhakan heidän kodissaan Espoossa 13. lokakuuta 2024. 

Nordmo ampui Puhakkaa haulikolla ja löi tätä haulikolla päähän useita kertoja.

Käräjäoikeus katsoi teon olleen erityisen raaka, mutta ei erityisen julma eikä vakaasti harkiten tehty.

Käräjäoikeuden mukaan asiassa jäi näyttämättä, että Nordmo olisi tuonut haulikkonsa Suomeen tekoa varten tai että hän olisi valmistautunut tekoa varten ottamalla aseen ja patruunat esille keittiöön.

Nordmon puolustus kiistää murhan mutta myöntää tapon. Nordmon puolustuksen mukaan teko ole ollut lain tarkoittamalla tavalla erityisen raaka ja kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Tuomio ei ole lainvoimainen, sillä asian käsittely hovioikeudessa on kesken.