Sumu-kettu ei halunnut turkikseksi – näin tarhakarkuri elää nyt

Sumu-kettu ei halunnut turkikseksi – näin tarhakarkuri elää nyt

Pia Anttosen luotsaama eläinsuojelukeskus antoi tarhakarkurille kodin. Sen kämppiksenä asuu valkea naali.

Pohjanmaalla turkistarhassa syntynyttä ketunpoikasta odotti joulukuussa varma kuolema, kunnes se päätti karata ja asuu nyt Somerolla.

13 vuotta sitten Somerolle perustetussa eläinsuojelukoti Tuulispäässä asustelee tällä hetkellä yli sata eri maatila- ja tuotantoeläintä. Yhteistä niille on se, ettei eläimille ole ollut muuta sijoituspaikkaa ja niitä on odottanut varma kuolema.

Loppuelämän koti

Iso osa eläimistä jää Tuulispäähän asumaan loppuelämäkseen. Osa voidaan kuntouttaa ja luovuttaa edelleen hyvään kotiin.

Sumu on kevään pentuja, joten turkikseksi se olisi joutunut jo joulukuussa.
Sumu on kevään pentuja, joten turkikseksi se olisi joutunut jo joulukuussa.

Eläinsuojelukodin tuorein asukas on sirkeäsilmäinen nuori ketunpoikanen, joka sai nimekseen Sumu. Tätäkin eläintä odotti vääjäämätön kuolema, sillä ketunpoikanen oli turkistarhan tuotantoeläin Pohjanmaalla.

– Sumu on kevään pentuja, joten turkikseksi se olisi joutunut jo  joulukuussa. Hän se ei kuitenkaan alistunut kohtaloonsa, vaan karkasi tarhasta kesällä, kertoilee Tuulispään perustaja ja toiminnanjohtaja Pia Anttonen.

Terassin alla piilossa

Sumu-ketun tarina vapaudessa alkaa elokuusta, jolloin se oli alkanut pyöriä erään omakotitalon pihapiirissä Pohjanmaalla piileskellen jonkin aikaa terassin alla. Talon väki huomasi heti ketun mustasta väristä, että sellaisia ei luonnossa esiinny, vaan kyseessä on tarhakarkuri. 

Tietoa ei ole, kenen omistamalta tarhalta Sumu on karannut.
Tietoa ei ole, kenen omistamalta tarhalta Sumu on karannut.

Paikalliset eläinsuojelijat saivat loukutettua nälkäisen ketunpoikasen herkuilla ja se vietiin aluksi Vaasaan Nordic Wildlife Caren tiloihin.

– Turkiseläimiä ei siruteta, joten tämän vuoksi sitä ei voitu palauttaa millekään tarhalle. Saimme Tuulispäähän tiedon karkurista ja lupasimme tarjota ketulle loppuelämäksi täältä Somerolta turvakodin.

Vielä yksi kettu

Somerolla Tuulispäässä Sumu pidettiin lain pykälien mukaan ensin tarvittavan ajan karanteenissa, jonka jälkeen sitä alettiin tutustuttaa kahteen muuhun tarhakarkuriin.

Lumi-naali on Sumun tuleva kämppis.
Lumi-naali on Sumun tuleva kämppis.

– Täällä asuu omassa aitauksessaan ja pikku mökissään naali Lumi ja hopeakettu Viima. Heistä tulee nyt lähiaikoina sitten Sumun kämppäkavereita.

Seiskan reportterin ja kuvaajan vieraillessa Tuulispäässä Sumu asui vielä pääasiassa omassa aitauksessaan.

Lumi-naali poseeraa mökissään.
Lumi-naali poseeraa mökissään.

–  Tänne on tulossa loppusyksyn aikana vielä yksi tarhakarkuri-kettu, sitten paikat alkavatkin niiden osalta olla täynnä, kunnes rakennamme taas lisää aitauksia.

Mitä tehdä, kun kohtaat luonnonvaraisen eläimen?

Näin sanoo luonnonsuojelulaki: 

- Pihapiirissä lintujen ruokinta on sallittua, kunhan se ei aiheuta roskaantumista, tuholaisia tai haittaa naapureille.

- Kettujen, supikoirien, rusakoiden, lokkien, rottien tms. ruokinta taajama-alueella on yleensä ei-toivottua ja voidaan kieltää järjestyssäännöin.

- Jos ruokkiminen johtaa siihen, että eläin kesyyntyy tai menettää luontaisen varovaisuutensa, sitä voidaan pitää lainvastaisena häirintänä.

- Karhuja, susia, ilveksiä tai muita suurpetoja ei saa ruokkia, sillä se vaarantaa eläinten ja ihmisten turvallisuuden.

- Metsästyslain mukaan riistanhoidollinen ruokinta on sallittua vain, kun se tapahtuu tarkoituksenmukaisesti.

– Luonnonvaraisia eläimiä ei saa ottaa haltuun, kesyttää lemmikiksi tai kasvattaa ilman erillistä lupaa.