Suomen Oscar-historia on karu – pystyykö pieni jyrsijä murtamaan kirouksen?
Kotimainen tieteissatiiri Orava valittiin Suomen 40. Oscar-ehdokkaaksi.
Vaikka suomalainen elokuva onkin menestynyt viime vuosina kansainvälisesti, olemme ottaneet turpaan Oscareissa jo vuosikymmeniä. Itseasiassa siitä saakka, kun Suomi on nimennyt ehdokkaan parhaan vieraskielisen (nyk. kansainvälinen) elokuvan kategoriaan.
Ensi kerran Oscareihin tarjottiin Rauni Mollbergin kohuelokuvaa Maa on syntinen laulu vuonna 1973. Ei kelvannut, vaikka katsojia kertyi Suomessa yli 700 000.
Seuraavan kerran Oscareihin uskallettiin yrittää vasta 1980, kun Pirjo Honkasalon ja Pekka Lehdon yhdessä ohjaama Tulipää oli valittu kisaamaan Cannesin elokuvajuhlille Kultaisesta palmusta. Rannalle jäätiin.
Vuonna 1990 suuri toivo kohdistui Pekka Parikan Talvisotaan, jota tekijät kävivät itsekin esittelemässä Hollywoodissa. Ehdokkuutta ei irronnut, kuten ei vuonna 1986 Mollbergin Tuntemattomalle sotilaallekaan.
Vuonna 1996 Aki Kaurismäen Kauas pilvet karkaavat keräsi valtavaa suitsutusta Cannesissa, jonka jälkeen sitä pidettiin siihen saakka lupaavimpana Oscar-tärppinä. Haaveet kariutuivat, kun Hollywood-vastaisuudestaan tunnettu ohjaaja päätti vetää sen pois kilpailusta.
Ehdokkuus on irronnut kerran
Kaurismäki hyvitti tapahtuneen vuonna 2002, kun hän hyväksyi elokuvansa Mies vailla menneisyyttä tarjoamisen Oscareihin. Cannesin Grand Prix -voittaja pääsi viiden lopullisen ehdokkaan joukkoon. Kyseessä on edelleen ainoa kerta, kun pitkä suomalainen elokuva on päässyt viralliseksi Oscar-ehdokkaaksi. Voiton vei lopulta vähän nähty saksalaisdraama Jossain Afrikassa.
Vuonna 2003 Suomen ehdokkaaksi valittiin Klaus Härön esikoispitkä Näkymätön Elina. Debyytistään lähtien Härö on ollut yksi Oscar-raatien suosikeista, jonka ohjaama elokuva on valittu edustamaan Suomea neljä kertaa.
Vuonna 2015 Härön Miekkailija pääsi sekä Golden Globe -ehdokkaaksi että Oscareiden yhdeksän elokuvan shortlistille, mutta ei selviytynyt lopulliseen viiden joukkoon. Kyseessä oli Suomen paras suoritus 13 vuoteen.
Shortlistille ylsi myös Juho Kuosmanen vuonna 2021 elokuvallaan Hytti nro 6, joka pääsi 15 elokuvan loppusuoralle voitettuaan sitä ennen Cannesin Grand Prix’n.
Samoin Kaurismäen Kuolleet lehdet ylsi 15 joukkoon vuonna 2023, mutta ei monien yllätykseksi saanut ehdokkuutta vaikka sitä pidettin lähes varmana. Molemmat elokuvat saivat myös Golden Globe -ehdokkuuden.
Oravalla heikot mahdollisuudet
Markus Lehmusruusun ohjaama ja käsikirjoittama Orava, dystooppinen satiiri miehestä ja maailman viimeisestä oravasta, lähtee edustamaan ensi vuonna Suomea Oscareihin. Kyseessä on 40. kerta, kun Suomi lähettää oman ehdokkaan kisoihin.
Asiantuntijoiden mukaan Oravan mahdollisuudet ovat kuitenkin hyvin heikot. Sen todennäköisyys päästä 15 elokuvan shortlistille on noin 15–25 prosenttia ja todennäköisyys päästä lopulliseen viiden ehdokkaan joukkoon noin 3–7 prosenttia. Todennäköisyys voittaa jää jo alle yhden prosentin.
Näyttää siis vahvasti siltä, ettei Suomen Oscar-kirousta murreta vieläkään. Ja onko sillä edes lopulta väliä, sillä Oscareiden merkitys on kokenut valtavan inflaation viimeisen vuosikymmenen aikana.
Kiinnostuksen väheneminen näkyy myös gaalan tv-katsojaluvuissa, jotka ovat olleet jyrkässä laskussa vuodesta toiseen. Tilannetta yritetää paikata, kun Oscar-gaala siirtyy Youtubeen vuoteen 2029 mennessä.
