Risto Autio paljastaa Kotikadun suosion syyt
Monipuolinen näyttelijä päätyi salamavauhtia myös sarjan käsikirjoittajatiimiin.
Risto Autio, 71, on ollut mukana Suomen tasavallan korkeimmassa elimessä, eduskunnassa. Yhden kauden kansanedustaja voisi olla helppo unohtaa, vaan entäs, kun hän tuli 17 vuotta kestäneen tv-sarjan myötä kaikkien olohuoneisiin? Sitä ei unohdeta. Katso tapasi Kotikadussa Hannesta esittäneen Riston tämän kotona.
Videolla Risto kertoo sarjassa esiintyneestä, oikeassakin elämässä leivotusta Hannes-pullasta
Kotikadun Hannes Luotola oli napakka ja äkkipikainen kaveri, joka oli maksanut yhden ison virheensä käymällä vankilassa. Sarjan loppupäästä muistetaan Riston tulkinta Hanneksen etenevästä alkoholismista.
Näyttelemisen lisäksi Risto päätyi myös käsikirjoittamaan Kotikatua. Tiimi ei ollut nykymittapuun mukaan kovin iso, mutta toimi samoin kuin nykyäänkin.
– Se alkoi kyllä kahdella käsikirjoittajalla, Risto naurahtaa.
Tilaajan ja tuottajan kanssa päädyttiin pitämään suunnittelusessio puolen vuoden välein. Tuolloin katsottiin Kotikadun hahmojen elämänkäänteet seuraavaksi puoleksitoista vuodeksi.
Kun kaikki palavereissa suunniteltu oli seinällä näkyvissä, kirjoittaminen oli Riston mielestä lähes automaattista. Siellä, missä henkilöhahmojen polut risteävät, on draamaa.
Kotikadun arkinen salaisuus
Kotikadussa yleisöä koukuttanut samaistuttavuus sarjan maailmaan syntyi tavasta esittää yhteiskunta kuin politiikasta riisuttuna. Yhteiskunnalliset tapahtumat nähtiin sammakkoperspektiivistä.
Esimerkiksi tuolloinen Nato-keskustelu tuli sarjaan mukaan, kun käsikirjoittajat huomasivat yhden hahmon olevan jo 30 ilman, että tämä oli käynyt armeijaa.
– Se oli jo teologi, joten siitä tuli sarjassa varusmiespappi, kuten todellisuudessakin yleensä. Ja kun se tuli lomille, se puhui innoissaan armeijasta. Siihen sai napautettua repliikkejä kansainvälisestä konfliktista tai maailmanmenosta.
Silmää yksityiskohdille
Kirjoittajana Risto on yksityiskohdille herkkä.
Hän sanoo muistavansa laskujen pitkät viitenumerotkin kertanäkemältä, mutta ei silti muuten välitä numeroista tai matematiikasta. Vieraassa paikassa ajaessaan hän muistaa tarkalleen reitit, joita pitkin on mennyt.
Kirjoittajan maailmassa yksityiskohdat eivät ole numeroita tai esineitä, vaan tunteita.
– Ja tosielämässähän repliikit eivät ole yksinkertaisia. "Kyllä" voi tarkoittaa montaa asiaa, ja eihän me oikeasti sanota, mitä ajatellaan.
Maailma muuttui
Vuonna 2011 tullut tieto Kotikadun lopetuksesta paukahti kaikille yllätyksenä, ja Ristokin on sitä aikoinaan haastatteluissa päivitellyt. Jälkikäteen hän kyllä jo tunnistaa, missä sittenkin oli jo nähty merkkejä tulevasta lopettamisesta.
– Se alkoi siitä, että tuotannon resurssit alkoivat pienentyä.
Sarjan aikana suomalainen televisio kokikin hurjan muutoksen. Kotikadun alkaessa vuonna 1995 oli kaksi tv-taloa ja kolme kanavaa. Ohjelmatieto luettiin lehdestä eikä tv:n digitaalisesta ohjelmaoppaasta, ja lempisarja tai elokuva nauhoitettiin ajastimella vhs:lle.
Kun Kotikadun lopettaminen uutisoitiin vuonna 2011 ja sarja päättyi joulukuussa 2012, olivat tallentavat digiboksit jo yleisiä, mutta suoratoistopalvelua edusti vasta lähinnä Yle Areena. Kanavakilpailu oli käynyt kireäksi kuin sukkahousut saunassa. Ylen tehtävää alettiin haastaa voimakkaasti, ja se huomasi menettävänsä nuorta yleisöä, kun mainosrahoitteinen formaattiviihde vahvistui.
Mitäs nyt?
Risto on kirjoittanut materiaalia muun muassa näyttämöille, mutta mielessä pyörii myös tv-ideoita.
– Mutta kun tuo tv-maailma on muuttunut niin perkeleesti. Yle ei enää tee tuotantoja juurikaan itse, ja meillä on nyt kai 172 tuotantoyhtiötä. Ne kilpailevat keskenään hinnalla.
Risto jää pohtimaan, miten hankalaa myyminen on, kun ei ole aktiivisesti yhteydessä, eikä ostajapuoli enää tunne häntä.
Risto on kirjoittanut Kotikadun lisäksi muun muassa Kantolan perhettä, Elämän suolaa, kokonaisia kuunnelmia ja teatterinäytelmiä. Tuotteliain vaihe sijoittuu 1990-luvulle. Hän on toiminut myös ohjaajana.
