Kotikatu-tähti Risto Autiolta rankka terveystilitys – syö 14:ää lääkettä
Takavuosien Kotikatu-tähti puhuu avoimesti monisairaudestaan ja sen alakulosta, mutta jaksaa silti nauraa sille.
Kotikatu-draamasarjan Hannes Luotolana tv:stä olohuoneisiin 17 vuoden ajan ilmestynyt Risto Autio, 71, on kärsinyt sairauskierteestä.
Video: Risto nousi myös Kotikadun kirjoittajaksi
Liukastumisonnettomuudesta alkanut ja suorasti tai epäsuorasti sen ympärille kietoutunut terveyshuoli ei kuitenkaan ole tehnyt Ristosta katkeraa tai romahtanutta.
Vaan eipä hän silti esitä sairastelun supersankariakaan. Hän elää sen kanssa, mitä eteen on tullut.
– Kaikilla on omat
ongelmansa, mutta minä olen taistellut ja taistelen yhä eniten kipujen kanssa. Ja se on yhtä helvettiä.
Vakava kaatuminen: "Ensimmäinen spagaattini"
Riston sairastelu tunnetusti alkoi vuonna 2011, kun hän kaatui jäällä Yleisradion pihassa Pasilassa.
– Se oli ensimmäinen spagaattini, Risto vitsailee.
Sitä hän tekee paljon. Nauraa elämän sattumuksille. Ei synkästi eikä ivallistesti, nauraapahan vain, eikä suostu jäämään niiden vangiksi.
Hän ei myöskään väheksy sairastumisiaan.
– 2011 onnettomuuden vuoksi sain monilihaskipureuman. Siinä tulee kipuja yhtäkkiä, aivan käsittämättä ja aivan minne vain.
Kuuttatoista lääkettä ja yksi vinkki
Risto kertoo syövänsä päivässä neljäätoista lääkettä. Yhden sairauden lääke saattaa aiheuttaa toisenlaista lisävaivaa.
– Minulta on leikattu molemmat olkapäät, toinen polvi, toinen kyynärpää on leikattu ja toisen kanssa olen leikkausjonossa. Kortisoni aiheutti kaihin, se korjattiin oikeasta silmästä, mutta sen jälkeen vasen silmä sai puckerin eli verkkokalvon ryppykudoksen. Iho on muuttunut tällaiseksi paperiksi, mustelmia tulee älyttömän helposti ja voi irtoilla palkeenkielinä, Risto luettelee.
Hän kuitenkin on saanut lukuisilla sairaalakäynneillään myös voimaa.
– Siellä näkee hurjia tapauksia, jotka silti menevät eteenpäin menestyksellä. Opetellaan uutta, eikä elämä lopu siihen, että syö tai liikkuu uudella tavalla vamman jälkeen. Siellä naureskellaan, että tässä sitä vaan mennään.
Suoraan kysymykseen Risto vastaa haluavansa antaa vinkiksi kelailla kunkin omia mielentiloja.
– Se mielentila on se kysymys. Ei pitäisi antaa periksi, sillä jos antaa, mitä hyötyä siitä on? Huomaan, että minun on pakko mennä eteenpäin. Tässä nyt opetellaan sitä uutta.
