Näkökulma: Kaija Koo on koko kansan Kaija
Kaija Koosta kertova elokuva Kaunis rietas onnellinen osuu nappiin varsinkin yhdessä asiassa, kirjoittaa Katson toimittaja Toni Keränen.
Kaija Koon urasta ja elämästä inspiraationsa saanut uutuuselokuva Kaunis rietas onnellinen tulee ensi-iltaan elokuvateattereissa keskiviikkona 18.2. Ennustan, että siitä tulee Kalevala: Kullervon tarinan kaltainen menestys.
Video: Kaija Koon terveiset oman elämänsä kuningattarille
Kaunis rietas onnellinen on hyvä monesta eri syystä, ja siitä kirjoitan tarkemmin arviossani. Elokuvan hienoudesta paljastuu kuitenkin myös piirteitä, jotka liittyvät tiukasti omiin kokemuksiini.
Voimakas yhteys
Muutamassakin elokuvan kohtauksessa kuvataan Kaija Koon yleisöä, kun Kaija uransa eri vaiheissa on esiintymässä. Ylipäänsä ihan oikeissakin konserttielokuvissa pitäisi näyttää enemmän yleisöotoksia, mutta tällaisessa fiktioelokuvassa ne puolustavat varsinkin paikkaansa.
Tässä kyseisessä elokuvassa on onnistuttu vangitsemaan se voimaannuttava intensiteetti ja yhteys, joka Kaijalla ja varsinkin hänen naisfaneillaan on keskenään. Yleisön edustajat eivät pääosin riehu villinä, mutta heidän kasvoistaan näkee, että Kaijan laulamat sanat osuvat suoraan sieluun. Kaija laulaa juuri niistä tunteista, jotka ovat näille kuulijoille tärkeitä.
Yhdessä kohtauksessa taas Kaijaan penseästi suhtautuneet rokkibändijätkät saavat karusti huomata, että uraansa aloitteleva Kaija onkin se, joka peittoaa kaikki muut festareiden lavalla. Vaivaantuneesti hymyilevät äijät eivät voi peittää epäuskoaan.
Alatekstinä näissä kohtauksissa on se, että Kaijan musiikissa ja hänen läsnäolossaan on jotain niin voimakasta, että se lähes pakottaa yleisön tykkäämään. Ja että asiaan ennakkoluuloisesti suhtautuville tulee yllätyksenä, että tuo voima on olemassa.
Tyylilajilla ei ole väliä
Minä olin vuonna 1993 se penseä rokkijätkä. Naispuolinen lukioluokkakaverini hehkutti Kaija Koon paluulevyä Tuulten viemää. Ensikuulemilla tuomitsin, että tämä nyt on tällaista tusinaiskelmää, ei kiinnosta.
Henna-ystäväni kuitenkin jatkoi levyn soittamista. Vähitellen aikuisuuden kynnyksellä ollut hevijätkä tajusi, että genrestä viis, nämä kappaleet ovat kerta kaikkiaan niin loisteliaita ja tulkinta niin sydämeen iskevää, ettei yksinkertaisesti voisi enää väittää itselleen, etteikö pitäisi, suorastaan rakastaisi levyä.
Kaija ei häviä kellekään
Vuosia myöhemmin, vuoden 2016 Porin Porispere-festivaaleilla esiintyi ikisuosikkini Twisted Sister. Olin paikalla ja hurmiossa, totta kai.
Kaija Koo oli siinä vaiheessa jäänyt vähän taka-alalle elämysmaailmassani, mutta seuraavan päivän raukeissa tunnelmissa menin seuraamaan hänenkin esiintymistään samaisilla festareilla. Vähän kuin vanhojen aikojen kunniaksi, parin oluen taustamusiikiksi.
Keikasta kuitenkin muodostui ehkäpä yhtä hurmiollinen kokemus kuin edellispäivän Twistareista. Jo se, kun näkee kalja-alueella kymmenet kaltaiseni farkkuliivirokkarit laulamassa lähes kyyneleet silmissä Kaija Koon hittien sanoja, on omanlaisensa kokemus.
Mutta Kaija otti ylipäänsä yleisön haltuunsa vankkumattomalla otteella: sekä ne tuhannet jälkimmäisenä festaripäivänä paikalle tulleet tosifanit, että rokimmasta tarjonnasta nauttineet perus-Porispere-kävijät. Silloin viimeistään tajusin, että Kaija Koo totisesti on koko kansan Kaija!
Kaunis rietas onnellinen saa ensi-iltansa elokuvateattereissa keskiviikkona 18.2.
Kaunis rietas onnellinen