Kyllikki Forssellin ja Esko Salmisen kiihkeä rakkaus – intohimo ajoi uhkarohkeisiin tekoihin
Näyttelijäkollegojen Kyllikki Forssellin ja Esko Salmisen suhde 1960-luvulla oli aikansa skandaali.
Ratsuväen eversti Viljo Forssell halusi tyttärestään Kyllikki Forssellista kielten maisterin tai jumppaopettajan.
Videolla Kari Väänänen kertoo, kuinka Taivaan tulien lopetus yllätti hänet.
Kyllikki aloitti isänsä tahdosta kirjallisuushistorian opinnot Helsingin yliopistossa syksyllä 1943, vaikka haaveissa siinsi näyttelijän ura. Mutta kun isän silmissä näyttelijän ammatti oli kevytkenkäinen.
Onnekseen Kyllikki sai yliopistossa opettajakseen Svenska Teaternin johtajan, joka vaikuttui Kyllikin lausuntataidoista.
– Fröken Forssell on kyllä aivan väärässä paikassa. Minä hermostuin, kun olin parhaani yrittänyt. Mutta hän olikin pitänyt lukemisestani ja tarkoitti, että tuossa voisi olla näyttelijänainesta.
– Hänen kehotuksestaan pyrin Teatterikouluun ja pääsin. Pyrin isältä salaa, Kyllikki muisteli elämäkerrassaan.
Teatterikoulu osoittautui oikeaksi paikaksi everstin tyttärelle. Pitkän uransa aikana hänestä tuli arvostettu näyttelijä, todellinen teatteridiiva.
Teatteri oli Kyllikin suurin intohimo, mutta kyllä hän kävi kamerankin edessä parikymmentä kertaa.
Vuonna 1943 Kyllikki aloitti filminäyttelijänä kunnon työsumassa. Hänet palkattiin samana vuonna kolmeen Suomen Filmiteollisuuden elokuvaan: Tyttö astuu elämään, Nuoria ihmisiä ja Hevoshuijari.
– Olin aivan hirveä siinä elokuvassa (Hevoshuijari), jännitti niin kauheasti. Eikä Ossi Elstelä ehkä ollut kaikkein sopivin ohjaaja minulle, olin niin ujo.
– Ja sitten minun piti laulaa siinä, mikä ei käy minulta ollenkaan – minähän en osaa laulaa yhtään.
Kyllikki halusi avioeron
Rakkaus astui Kyllikin elämään varhaisessa vaiheessa, jo ennen näyttelijäuraa.
Nylands Nationin osakunta lähetti 18-vuotiaan yliopisto-opiskelijan rintamakiertueelle Itä-Karjalaan ja Karjalan kannakselle. Yleisölleen Kyllikki lausui runoja ja luki kirjallisuutta.
– Karjalan kannaksella, juuri ennen suurhyökkäystä, tapasin sitten Patrick Bruunin, Kyllikki kirjoitti.
Patrick oli 23-vuotias opiskelija ja helsinkiläisen akateemisen suvun jälkeläinen. Pari kihlautui uudenvuodenpäivänä 1945. Häät juhlittiin vielä samana keväänä.
Eversti-isä oli liittoa vastaan, sillä koki tyttärensä liian nuoreksi avioliittoon.
– Tietysti olin aivan liian nuori. Avioituminen oli ainoa tapa lähteä lapsuudenkodista ja itsenäistyä, näyttelijä myöhemmin myönsi.
Liitto kesti vain viisi vuotta. Kyllikki on kuvaillut sitä tyypilliseksi ylioppilasavioliitoksi, joka ajan tavan mukaan solmittiin.
Nuoripari opiskeli ja asui appivanhempien luona. Pariskunnan maailmat loittonivat, kun Patrick muutti Uppsalaan jatko-opintojen perässä ja Kyllikki pyrki Teatterikouluun.
– Luulen, että Patrick oli hyvin onneton, kun halusin erota. Minulla ei ole mitään pahaa sanottavaa ensimmäisestä liitostani – tuskin muistankaan sitä. Minulle syyksi avioeroon riitti henkilön loittoneminen, Kyllikki totesi muistelmissaan.
Toinen liitto päättyi tragediaan
Vain pari viikkoa sen jälkeen, kun Kyllikin ja Patrickin avioero oli astunut voimaan, näyttelijä tapasi yhteisen ystävän kutsuilla vapaaherra Erik Indrenius-Zalewskin.
Heidät vihittiin maistraatissa syksyllä 1951, ja avioliiton myötä Kyllikistä tuli vapaaherratar.
Erik oli liikemies, joka pyöritti yhtiökumppaninsa kanssa suvun Fiskars-yhtiöön löyhästi liittynyttä yritystä.
Kahden erilaisen ihmisen, vanhan rahan ja taiteen, yhdistäminen ei ollut ongelmatonta. Lisäksi Kyllikin anoppi suhtautui poikaansa mustasukkaisesti.
Avioliitto päättyi traagisesti Erikin itsemurhaan 35-vuotiaana. Kyllikki koki, että hänen puolisonsa eli menneessä eikä sopeutunut moderniin yhteiskuntaan.
– Erik oli kasvatettu täysin 1930-luvun käsitysten mukaan, ja sitten tuli 40-luku ja meidän sodat, joiden jälkeen yhteiskuntamme muuttui täydellisesti. Hän ei ollut siihen valmis. Se oli hänen tragediansa, hän ei pystynyt muuttumaan ajan mukana ja oli niin kiinni siinä omassa yhteiskuntaluokassaan.
– Totta kai syytän itseäni hänen eponnistumisestaan elämässä, en ollut ymmärtänyt auttaa tarpeeksi paljon, Kyllikki pohti vuosia myöhemmin.
Työpaikkaromanssi vei pomon puheille
Vaikean valinnan eteen Kyllikki joutui jäätyään leskeksi. Hän rakastui tanskalaiseen kulttuurielämän vaikuttajaan, mutta suhde olisi vaatinut ulkomaille muuttoa.
Vieraaseen maahan asettumisen Kyllikki näki suurena riskinä.
– Jos muuttaisi, olisi liikaa yhden ihmisen varassa – se on kauhean vaarallinen asetelma. Täytyyhän ihmisellä aina olla oma itsellisyytensä.
– Jos olisin mennyt naimisiin ja se liitto olisi epäonnistunut, sittenhän se olisi ollut täydellinen erämaa. Olen hirveästi itkenytkin, kun olen tajunnut, että jostain on luovuttava, Kyllikki avautui.
Vaikka Kyllikki menetti rakkaan tanskalaisensa, ei hän yksin jäänyt.
Kyllikin pitkäaikainen rakastaja oli näyttelijäkollega Esko Salminen. He tutustuivat Kansallisteatterissa, kun Esko sai siihenastisen uransa suurimman teatteriroolin Edvin Laineen ohjauksessa näytelmässä Andorra.
– Melkein kättelyssä tapahtui raikkaasti skandaali, ihastuimme toisiimme. Se tietysti piristi taloa kummasti, saatiin Kyllikin kanssa kunnon kohu aikaan.
– Vanhemman naisen rakkaus nuorempaan kaveriin, siinä sai sellaisen tietopankin ilmaiseksi, että se näkyy minussa varmaan vieläkin jollain tavalla, Esko kertoo elämäkerrassaan.
37-vuotiaan Kyllikin ja parikymppisen Eskon suhde sai osakseen paheksuntaa.
– Olihan meillä tietysti ystäviä ja työkavereita, mutta sain kokea aika paljon ilmiselvää tai latenttia pilkkaa silloin 21-vuotiaana kaverina.
– Kyllikki kutsuttiin keskustelemaan asiasta Kansallisteatterin johdon kanssa ja jotkut kollegat, varsinkin naispuoliset, luulivat, että se saa vielä fudut.
Ei saanut Kyllikki potkuja teatterista, ja kohu vahvisti entisestään rakastavaisten suhdetta.
Esko roikkui hotellin ikkunassa
Kyllikin ja Eskon kiihkeästä suhteesta on monta tarinaa, mutta yksi on jäänyt ihmisten puheisiin ylitse muiden.
Teatteridiiva muisteli itsekin elämäkerrassaan tapausta, kun Esko ui hänen luokseen kylään Suvisaaristoon.
– 3,5 kilometriä meressä – vesi oli 17-asteista ja oli aallokkoakin. Keskellä matkaa vene oli pysähtynyt Eskon kohdalle, että tarvitaanko täällä apua. Ei, vastasi Esko ja kysyi suorinta tietä saarelleni, ja ne viittoivat suuntaa aivan hämmästyksissään.
Rantaan päästyään Esko sai raivokkaan vastaanoton. Merestä noussut näyttelijä aiheutti hepulin Kyllikin vieraana olleen Eila Peitsalon villakoirassa, sitten rouvissa.
Uintireissu 1960-luvun alussa on jäänyt pysyvästi Eskonkin mieleen.
Elämäkerrassaan hän kertoi, kuinka oli kyseisenä päivänä viettänyt aikaa mökillä enonsa kanssa, kun yhtäkkiä häneen oli iskenyt hirvittävä halu tavata Kyllikki. Eno yritti toppuutella nuorukaista, mutta tämä lähti päättäväisesti kroolaamaan aallokkoon suurten laivojen väylälle.
Esko muistaa toisenkin uhkarohkean tapauksen yhteiseltä taipaleelta. Tällä kertaa tapahtumapaikkana oli Tukholma.
Pari oli illallistamassa hienossa ravintolassa. Kyllikki halusi palata hotelliin, mutta Esko jäi baaritiskille turisemaan kavereiden kanssa.
Tämä loukkasi Kyllikkiä, sillä samana yönä Esko koputteli turhaan rakastettunsa hotellihuoneen ovella. Molempien huoneet olivat hotellin ylimmässä kerroksessa.
– Ei se mitään, minä menen omaan huoneeseeni, avaan ikkunan ja päätän kulkea, perkele, ulkokautta sitten. Kapuilen hotellin valokirjaimien päällä kuin Cary Grant jossain Hitchcockin leffassa. Koputan ikkunaan. Kyllikki, että herra jumala, Esko on kertonut.
Kyllikki valitsi yksinäisyyden
Kyllikin ja Eskon suhde kesti kymmenisen vuotta.
– Se oli erittäin upea elämänvaihe, ja jättihän se meille ikuisen ystävyyden. Ei rakkaus mihinkään häviä, vaikka ihmiset eroavat, se muuttaa vain muotoaan, saa toisen eksistenssin.
– Jos on rakastunut, ei sitä voi lopettaa noin vain. Totta kai erotessa kokee kaikki tunteet, raivon, syytökset, mutta kun ne ovat palaneet, jäljellä jää se alkuperäinen tunne – rakkaus, Esko on todennut.
Eron jälkeen Esko eli yli kymmenen vuotta avoliitossa näyttelijä Heidi Krohnin kanssa. Heidän pojastaan Kristo Salmisesta tuli vanhempiensa tavoin näyttelijä.
Vuonna 1983 Esko avioitui tanssitaiteilija Riikka Korppi-Tommolan kanssa. Myös heidän tyttärestään Kreeta Salmisesta tuli näyttelijä.
Kolmannen avioliittonsa Esko solmi vuonna 1989 näyttelijä Aino Sepon kanssa. Heillä on yhteinen tytär Sonja Salminen, joka on tuttu muun muassa joululeffasta Kulkuset kulkuset (2022).
Kyllikki ei solminut kolmatta liittoa ja eli vapaaehtoisesti lapsettomana.
– Kaikki eivät ole äideiksi tarkoitettuja, ja muutakin voi synnyttää kuin lapsia – esimerkiksi rooleja, hän on sanonut.
Muistelmissaan näyttelijä summasi parisuhteensa toteamalla, ettei kaipaa yhtäkään miestään takaisin.
– Jos jollain lailla haluaa toteuttaa itseään ja niitä lahjoja, joita on saanut, yksinäisyys on silloin se ponnahduslauta, joka antaa rauhan. Yksinäisyys on se hinta, joka on maksettava.
– Tämä ura vaatii vissin itsenäisyyden – aika suurenkin itsekkyyden. Kaikkea ei voi saada, vaikka joskus niin kuvitteleekin, Kyllikki on sanonut.
Teatterineuvos Kyllikki Forssell menehtyi kotonaan vaikean sairauden uuvuttamana 7. lokakuuta 2019. Hän oli kuollessaan 94-vuotias.
Lähde: Kyllikki Forssellin ja Raila Kinnusen Suurella näyttämöllä (WSOY, 2007) sekä Esko Salmisen ja Raila Kinnusen Esko Salminen - Elämä Eskona & Toinen näytös (WSOY, 2023).
