Karu totuus Maija Mehiläisestä paljastui
Piirretty pörriäinen on hurmannut lapsia monella vuosikymmenellä.
Maija Mehiläinen teki ensiesiintymisensä Waldemar Bonselsin jo vuonna 1912 julkaisemassa kirjassa, joka kertoo Maijan kasvutarinan. Suomeksi kirja ilmestyi vuonna 1919.
Video: Nämä tähdet paljastavat suosikkilastenelokuvansa:
Sittemmin Maija ystävineen on seikkaillut televisiossa ja elokuvissa. Ysärilapset muistavat Maija Mehiläisen animepiirrossarjasta, joka ilmestyi vuonna 1975. Kyseessä on saksalais-itävaltalais-japanilainen piirretty, jota tehtiin 104 jakson verran. Suomessa sarjan televisioi Yle.
Sarjan tunnussävelen esitti tsekkiläinen Karel Gott:
2010-luvun lapsille Maija on tuttu vuoden 2018 Maija Mehiläinen ja hunajakisat -elokuvasta sekä vuoden 2021 Maija Mehiläinen ja kultainen aarre -elokuvasta.
Tv-sarjassa ja valkokankaalla Maija seikkailee parhaan ystävänsä Villen kanssa. Mehiläiskaksikko viettää aikaa yhdessä niityllä ja kohtaa monenlaisia öttiäisiä.
Naaraat töissä, urokset parittelemassa
Suomen mehiläishoitajain liitto kertoo, että tosielämän mehiläispesässä asuu noin 20 000 – 75 000 mehiläistä riippuen vuodenajasta. Pesää asuttavat kolmenlaiset mehiläiset.
Kuningattaria on vain yksi. Se on kaikkien mehiläisyhdyskunnan mehiläisten emo. Koiraita eli kuhnureita on satoja ja työmehiläisiä kymmeniä tuhansia. Kaikki työmehiläiset ovat lisääntymiskyvyttömiä naaraita.
Kuningattaren tehtävänä on munia. Kuhnurit hedelmöittävät emon pariutumislennolla. Se on niiden ainut tehtävä. Ne eivät kerää ravintoa eikä niillä ole pistintä. Jos kuhnuri onnistuu parittelemaan kuningattaren kanssa, sen takaruumis repeytyy ja kuhnuri menehtyy. Kuhnurit elävät vain 1–2 kuukautta. Työläiset häätävät kuhnurit pesästä ennen talvea.
Työmehiläiset toimivat eri tehtävissä elinkaarensa vaiheiden mukaan: Aluksi ne ruokkivat toukkia ja siivoavat pesää. Sen jälkeen niistä tulee vartiomehiläisiä. Elinkaarensa loppuvaiheessa ne lähtevät kenttämehiläisinä keräämään siitepölyä, mettä ja vettä pesän tarpeisiin.
Mehiläisen lyhyt elämä
Ahvenanmaalla Åländska Bin -perheyritystä pyörittävä mehiläistarhuri Benoit ”Ben” Leroux paljasti Katsolle Maija Mehiläisen ristiriidat tosielämän mehiläisiin verrattuina.
Mikäli Maija ei olisi satuhahmo vaan todellinen siivekäs, päättyisi sen elämä lyhyeen. Työmehiläisenä Maija ei voisi myöskään koskaan saada omia jälkeläisiä.
Sarjassa Maija lentelee ulkona mettä keräämässä jo ihan pienenä, mutta tosielämässä medenkeruu tapahtuu työmehiläisen vanhuudenpäivillä.
– Työmehiläiset elävät kesällä vain noin neljästä kuuteen viikkoa. Jos mehiläinen syntyy heinäkuun lopulla, sitä kutsutaan talvimehiläiseksi. Ne voivat elää reilut kuusi kuukautta, Ben taustoittaa.
Benille Maija Mehiläisen tarinoista räikeämpänä virheenä mieleen on jäänyt Maijan ystävän Villen kyseenalaiset puuhat niityllä.
– Ville on poikamehiläinen eli kuhnuri. Tosielämässä kuhnurit eivät poistu pesästä keräämään mettä tai siitepölyä vaan ainoastaan parittelemaan kuningattaren kanssa. Maija Mehiläisen tarinoissa Ville kuitenkin viipottaa Maijan kanssa niityllä, Ben hymähtää.
Myös Villen elo päättyisi tosielämässä lyhyeen. Kuningattaren kanssa pariteltuaan sen takaruumis repeytisi irti ja se kuolisi.
Ben hoitaa kymmeniä mehiläisyhdyskuntia eri puolilla Ahvenanmaata. Hunajan tuottamisen lisäksi perheyritys kasvattaa mehiläiskuningattaria myyntiä varten.
Ahvenanmaan mehiläiset kiinnostavat kansainvälisesti mehiläistarhureita. Ahvenanmaan mehiläisissä ei ole tavattu varroapunkkia, joka piinaa mehiläisiä ympäri maailman.
