Jane Fondan rikkinäinen lapsuus: Äiti riisti henkensä
Jane Fondan vanhempien leffalegenda Henry Fondan ja Frances Ford Seymourin avioliitto oli tuhoon tuomittu.
John Fordin ohjaama tähdittämä lännenelokuva Erämaan laki (1946) nähdään lauantaina 21. helmikuuta Yle Teemalla.
Videolla Hildurin tekijät paljastavat taidon, jonka haluaisivat oppia.
Elokuvan päätähti Henry Fonda eli 1930-luvun alussa köyhänä aloittelevana näyttelijänä New Yorkissa, kun hänen tuleva vaimonsa ja lastensa äiti Frances Ford Seymour nautti loisteliaasta elämästä miljonäärijuristi George Tuttle Brokawin rouvana kartanossaan Viidennellä Avenuella Manhattanilla.
Henryn elämässä alkoi näkyä valoa tunnelin päässä, kun hän vuonna 1934 teki läpimurtonsa revyyssä Broadwaylla.
Kykyjenetsijä bongasi nuoren miehen ja suostutteli tämän lähtemään Hollywoodiin. Henry suhtautui muuttoon vastahakoisesti, mutta lähti matkaan 1000 dollarin viikkopalkan houkuttelemana.
Frances jäi keväällä 1935 yllättäen leskeksi, kun hänen puolisonsa menehtyi sydänkohtaukseen.
Vuonna 1936 Francesin elämä sai täyskäännöksen, kun hän matkusti palveluskuntansa kanssa laivalla Lontooseen ystävänsä luokse, joka työskenteli Mustalaisprinsessa -elokuvan kuvausryhmässä. Elokuvaa tähditti nuori tähti Henry Fonda.
– Olen aina saanut kaikki ne miehet, jotka olen ikinä halunnut, elokuvalegenda Jane Fonda kertoo muistelmissaan äitinsä todenneen nähtyään komean mutta ujon näyttelijän.
Erilaiset arvomaailmat
Pian ensitapaamisestaan Henry ja Frances avioituivat New Yorkissa syksyllä 1936. Seuraavana vuonna heille syntyi esikoistytär Jane Fonda, josta tuli isänsä tavoin palkittu näyttelijä.
Janen mukaan hänen vanhempansa olivat hyvin erilaisia ihmisinä. Henry oli presidentti Franklin D. Rooseveltin ihailija ja kannatti tämän ajamaa New Dealia eli uutta jakoa, jonka tarkoitus oli pelastaa Yhdysvaltain talous laman kourista sekä helpottaa köyhien ja työttömien asemaa.
– Äidin sydän oli puolestaan eliitin puolella, johon monet hänen sukulaisistaan kuuluivat ja jotka olivat huolissaan ”siitä Valkoisen talon miehestä”. Isä piti spartalaisuudesta, äiti glamourista.
– Isä halusi käydä Greenwich Villagen klubeissa ja Harlemissa kuuntelemassa Ella Fitzgeraldia ja Louis Armstrongia. Äiti halusi nauttia päivällisiä New Yorkin huippuseurapiireissä, Jane kuvailee vanhempiaan.
Tyttärelleen Frances antoi kasteessa nimen Lady Jayne Seymour Fonda, ja koulussa häntä kutsuttiinkin Lady Fondaksi.
– Olin äidin puolelta ilmeisesti sukua Lady Jane Seymourille, joka oli Henrik VIII:n kolmas vaimo.
Isä katosi perheeltään
Perheeseen kuului myös Francesin edellisessä liitossa syntynyt Pan-tytär. Lapsensa hän oli synnyttänyt keisarinleikkauksella.
Frances haaveili poikalapsesta, ja lääkärien varoitteluista huolimatta hän yritti vielä viimeisen kerran saada pojan.
Helmikuussa 1940 syntyi Peter Fonda, joka myös loi aikuisiässä uraa näyttelijänä.
Jotain tapahtui Francesille kolmannen synnytyksen jälkeen. Hän ei palannut kotiin, vaan jäi vauvansa kanssa newyorkilaiseen hotelliin pariksi kuukaudeksi.
Myöhemmin selvisi, että Frances sairasti kaksisuuntaista mielialahäiriötä.
– Peterin ja minun tullessa maailmaan kaikki piiloutuivat jonkin taakse: äiti piiloutui masennuksensa taakse, isän kameransa taakse ja hoitajat hengityssuojaimiensa taakse, Jane muistelee lapsuuttaan.
Kun Jane oli ehtinyt 11 vuoden ikään, ei äiti enää kuulunut heidän arkeensa. Frances tuli ja meni, mutta lapsille ei kerrottu, mistä oli kyse. Äidin poissaollessa mummi vastasi Janen ja Peterin hoidosta perheen isossa kartanossa.
– Kotona joku mainitsi silloin tällöin mumisten sairaalasta tai sairaudesta. Ilmassa oli kosketeltavia jännitteitä: isän suuttumusta ja synkkyyttä, äidin lisääntyviä poissaoloja.
Kun perhe muutti ajomatkan päähän New Yorkista Greenwichiin, alkoi Henry kadota lastensa elämästä.
– En muista, että isä olisi ollut paljonkaan kotona. Kun hän oli paikalla, saatoin miltei tuntea, miten hänen energiansa veti häntä takaisin New Yorkiin, joskaan en tiennyt miksi. Ehkä se johtui siitä, ettemme me, äiti, Peter ja minä, olleet kovinkaan kiinnostavia.
Viimeinen kohtaaminen
Eräänä aamuna, kun Jane oli lähdössä kouluun, hänen äitinsä otti avioeron puheeksi.
– Hän viittasi minut luokseen. ”Hei Jane, jos joku sanoo sinulle, että isäsi ja minä eroamme, vastaa, että tiedät sen jo”, näyttelijä muistaa.
Myöhemmin Jane kuuli isoäidiltään, että näihin aikoihin Frances oli siirretty psyykkisesti häiriintyneiden avohoitolaitokseen. Lääkärien mukaan potilas vaati alituista valvontaa henkisen tilansa heikentymisen ja itsemurhayllykkeensä vuoksi.
Jane muistaa viimeisen kerran, kun näki äitinsä. Frances piipahti sairaalasta kotona.
– Äiti luultavasti tiesi, että tämä olisi hänen viimeinen käyntinsä kotona. Mitä luultavimmin hän oli tullut hyvästelemään meidät, mutta myös hakemaan pienen partakoneenterän, jota hän säilytti mustassa emalirasiassa.
– Kuukautta myöhemmin äiti kirjoitti 42-vuotispäivänään kuusi viestiä: Peterille, Panille ja minulle, äidilleen ja hoitajalleen, jota hän neuvoi olemaan menemättä kylpyhuoneeseen ja kutsumaan lääkärin paikalle, Jane kertoo.
Frances oli leikannut kurkkunsa auki hoitolaitoksen kylpyhuoneessa. Hän oli yhä elossa, kun lääkäri saapui paikalle, mutta kuoli muutama minuutti myöhemmin.
– Tohtori Bennett, olette tehnyt hyväkseni kaiken mahdollisen. Olen pahoillani, mutta tämä on paras tapa päästä pois, Frances oli kirjoittanut psykiatrilleen.
Lapsilleen Henry kertoi äidin kuolleen sydänkohtaukseen.
– Mummi ja isä järjestivät äidin tuhkauksen, ja sitten isä ajoi takaisin kaupunkiin ehtiäkseen esitykseen. Kaikki hoitui kuin napin painalluksesta. Isä ei osannut käsitellä tunteitaan eikä työstää tuskaansa. Hän osasi vain peittää, Jane kirjoittaa.
Älä jää yksin
Mikäli sinulla tai läheiselläsi on itsetuhoisia ajatuksia, on apua saatavilla.
Suomen Mielenterveys ry:n Mieli-kriisipuhelin palvelee ympäri vuorokauden: 09 2525 0111.
Sekasin-chat nuorille palvelee arkisin klo 9–24 ja viikonloppuisin klo 15–24.
Hengenvaarallisessa tilanteessa soita numeroon 112. Paikkakuntasi päivystykseen tai terveyskeskukseen voi myös hakeutua suoraan.
Keskusteluapua vaikeassa elämäntilanteessa tarjoaa myös MIELI Kriisikeskus (mieli.fi). Lisäksi Tukinet.net -sivusto tarjoaa tukea kahdenkeskeisillä tai ryhmächateillä.
Lähde: Jane Fondan Tähänastinen elämäni (suomentaja Leena Nivala, Otava, 2005).
Henry Fondan tähdittämä Erämaan laki nähdään lauantaina 21. helmikuuta klo 21.00 Yle Teemalla.
