Arvio: Marty Supreme on mestariteos
Marty Supreme – Unelmoi isosti saa ensi-iltansa elokuvateattereissa perjantaina 23. tammikuuta 2026.
Marty Supreme – Unelmoi isosti
Draamakomedia *****
Vuotta 2026 ei voisi aloittaa paremmin kuin menemällä katsomaan elokuvan Marty Supreme – mestariteoksen, joka on kaikin tavoin niin briljantti ja inspiroiva, että se saa kyynisimmänkin filmihullun itkemään.
Parhaan miespääosan Oscar-palkinto on käytännössä pedattu Timothée Chalamet’lle, joka esittää newyorkilaisessa kenkäkaupassa työskentelevää Marty Mauseria.
On vuosi 1952, ja Marty uskoo olevansa maailman paras pöytätennispelaaja. Todistaakseen tämän Marty tekee mitä tahansa kerätäkseen matkarahat Lontoossa ja myöhemmin Tokiossa pidettäviä mestaruuskisoja varten.
Lopulta kuvioihin vedetään myös Martyn raskaana oleva tyttöystävä, parhaat päivänsä nähnyt filmitähtikaunotar, tämän häikäilemätön liikemiespuoliso sekä kadonnutta koiraansa etsivä gangsteri.
Sivuosissa nähdään kovassa nousussa oleva Odessa A’zion (She Rides Shotgun) sekä hienolla paluuroolilla yllättävä Gwyneth Paltrow. Suurimmasta paukusta vastaa kuitenkin ällistyttävän näyttelijädebyytin tämän aviomiehenä tekevä Leijonan luola -sijoittaja ja tosielämän miljonääri Kevin O’Leary. Myös kulttiohjaaja Abel Ferrara on lyömätön koiraansa kaipaavana häijyläisenä.
Chalamet’n pääosasuoritusta ei voi käytännössä ylistää liikaa. Näyttelijä treenasi pöytätennistä kuusi vuotta ennen kuvauksia. Uskomattoman kineettiset pelikohtaukset ovat kuitenkin vain yksi syy rakastua Chalamet’hen Martyna. Energiallaan addiktoiva suoritus on täynnä pöyhkeyttä ja röyhkeyttä sekä haavoittuvuutta ja vereslihalla sykkivää intohimoa saavuttaa haluamansa.
Esitys saa katsojan rakastamaan elämää ja juoksemaan kohti omia unelmiaan. Kuinka moni elokuva pystyy samaan?
Kameran takana alansa huiput
Chalamet’n ohella Marty Supreme on etenkin ohjaajansa Josh Safdien mestaritaidonnäyte. Kaksi loistavaa elokuvaa Good Time (2017) ja Hiomattomat timantit (2019) veljensä Bennyn kanssa ohjannut Josh vastaa nyt yksin ohjaamisesta, mikä vihjaa juuri hänen olevan veljesduon visionäärinen kivijalka. Safdien ja Ronald Bronsteinin käsikirjoitus pohjaa puolestaan tosielämän pöytätennismestarin Marty Reismanin (1930-2012) elämään.
Kuvauksesta ja tuotantosuunnittelusta vastaavat alojensa suurimpiin mestareihin lukeutuvat Darius Khondji (Seven) ja Jack Fisk (Veteen piirretty viiva). Daniel Lopatinin hypnoottisen alkuperäismusiikin lisäksi soundtrack on täynnä 1980-luvun syntikkapohjaisen poprockin klassikoita, jotka solahtavat osaksi elokuvan mielentilaa anakronisella nerokkuudella.
Yksi vastaavista tuottajista on helsinkiläisen pääomasijoitusyhtiö IPR.VC:n toimitusjohtaja Timo Argrillander. Tuntuu surrealistiselta, että juuri suomalainen rahoittaja on mahdollistanut yhden 2020-luvun parhaista elokuvista.
O: Josh Safdie. N: Timothée Chalamet, Gwyneth Paltrow, Kevin O'Leary, Odessa A’zion. (USA/Suomi 2025). 149 min.
