Pasi Nurmisen shokkitilitys: ”Halusin tappaa itseni”

Lähipiiri pelasti Pelicansin kiekkopomon, joka avautuu nyt elämänsä synkimmistä hetkistä.
Pasi Nurminen, 49, on palannut parrasvaloihin.
Videolla Nupen synkkä shokkitilitys:
Kohuissa ryvettynyt lahtelainen lätkäjätkä piti vuosikausia matalaa profiilia, mutta on nyt kevätauringon paistaessa kömpinyt esiin.
Taustalta löytyy kaksi selittävää syytä.
Nupe on ensinnäkin ehdolla alue- ja kunnallisvaaleissa. Näkyvää vaalityötä kotikaupungissaan tekevä kiekkomies on jalkautunut kansan pariin.
Oleellisin syy on kuitenkin se, että Nupe on ylipäänsä elossa. Läheltä nimittäin piti, ettei hän olisi nähnyt aurinkoa enää koskaan.
– Halusin tappaa itseni, Pasi paljastaa lahtelaisessa lounasravintolassa.

Suunnittelma valmiina
Nurminen avautuu Seiskan erikoishaastattelussa ensi kertaa elämänsä synkimmistä hetkistä. Hän kertoo kokeneensa pohjakosketuksen syksyllä 2020.
Kyseisenä syysyönä taksissa istunut Nupe tarttui kesken ajon rattiin. Nopeutta oli noin 60 kilometriä tunnissa, ajoneuvo suistui tieltä.
Sen jälkeen oli vahvat aikeet päättää päiväni oman käden kautta.
Taksi meni lunastuskuntoon ja Nupe puhalsi 2,28 promillen lukemat.
Päijät-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi kiekkopomon ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
– Se taksiepisodi oli viimeinen kolaus. Sen jälkeen oli vahvat aikeet päättää päiväni oman käden kautta. Jopa tapa oli suunniteltu aika tarkkaan, Nupe hätkähdyttää.

Perhe riensi hätiin
Itsemurhasuunnitelman laatinut Nurminen ei hiiskunut aikeistaan muille. Hän olisi saattanut onnistuakin kaikista synkeimmässä suunnitelmassaan, ellei lähipiiri olisi rientänyt väliin.
– Kotijoukoissa oli onneksi voimaa, ymmärrystä ja ihmisen lukutaitoa. Siellä nähtiin, mihin ollaan matkalla.
– Pitkien keskustelujen jälkeen päädyttiin siihen, että mitä jos kuitenkin yritettäisiin hakea apua.

Viiden viikon hoito
Nurminen sanoo olevansa kiitollinen saamastaan tuesta ja avusta. Sitä löytyi Riihimäen Avominne-klinikalta, joka tarjosi työkaluja lätkäjätkän päihderiippuvuuteen.
– Alkoholi on ollut käytännössä katsoen aina läsnä elämässäni.
Olin ollut viikon sisässä, kun äitini kuoli.
– Kävin Riihimäellä 12 askeleen ohjelman läpi ja koin ensi kertaa tyyneyttä. Sen saavuttamisessa kesti kolme viikkoa, Nupe muistelee.
Kaikkinensa Nurminen vietti hoidossa viisi viikkoa. Sekin meinasi tyssätä heti alkuunsa.
– Olin ollut viikon sisässä, kun äitini kuoli. Halusin luovuttaa, mutta vahvat kotijoukot tsemppasivat ja sanoivat suoraan, että sä olet Pasi siellä loppuun asti.

Pitkään sänkypotilaana
Syyskuun 2020 taksiselkkaus ei kuulemma ollut yksittäinen hairahdus, vaan ennemminkin pidemmän kujanjuoksun päätepysäkki.
Mulla oli todettu kolme burnoutia.
– Sitä ennen mulla oli todettu kolme burnoutia. Ne eivät olleet pysäyttäneet, vaan matka jatkui entistä kovemmin. Lääkityskin lisääntyi, kunnes sitten kolahti.
– Vasta hoitojakson jälkeen rupesin sairastamaan niitä burnoutejakin pois. Olin usean kuukauden ajan sänkypotilaana.

Paha olo hallilla
Pelicans-pamppu ei voinut pitkään aikaan ajatellakaan jääkiekkoa – tai kuten hän lajia kutsuu, ”kuminjahtaushommaa.”
Vielä tervehtymisen jälkeenkään Lahden jäähalliin ei ollut helppo palata.
En olisi edes välttämättä palannut lätkän pariin.
– Ensimmäiset piipahdukset hallilla olivat sitä, että kävin kääntymässä 10 minuuttia ja tuli tosi paha olo. Oli lähdettävä pois.
– Se oli eränlainen siedätyshoito. En olisi edes välttämättä palannut lätkän pariin, ellei työyhteisö olisi houkutellut takaisin.

Tutustui itseensä
Myöhemmin Nurminen on ymmärtänyt, että totaalipysähdys oli hänelle välttämätön.
– Kaikki aina sanoo tuntevansa Pasi Nurmisen. Totuus on, etten ollut opetellut tuntemaan häntä itsekään ensimmäiseen 45 vuoteen.
Kaikki aina sanoo tuntevansa Pasi Nurmisen.
– En ollut tunnistanut omia tunnetilojani tai ylipäänsä tiennyt, minkälainen ihminen oikein olen. Aina oli kiire päästä eteenpäin, kiire edetä seuraavalle tasolle.
– Jälkeenpäin ajatellen se pohjakosketus oli parasta, mitä minulle on tapahtunut.
