Anne Mattilan raskas vuosi – "Surun kanssa oppii elämään"

Anne Mattilan raskas vuosi – 'Surun kanssa oppii elämään'

Taidekahvilaa pyörittävä Anne tuntee, että hänen edesmennyt äitinsä kannustaa häntä taivaasta.

Taiteilija Anne Mattilan äiti Tarja Hietikko kuoli joulun alla 2023.

Video: Seiska vierailemassa Annen Taidekahvilassa.

Hän jätti jälkeensä lukuisia viisauksia, joita Anne selvästi vaalii sydämessään. Haastattelun aikana niitä nousee esille tuon tuosta.

– Tunnen suurta kiitollisuutta kaikesta, enkä mieti, mikä voisi olla paremmin. Jos esimerkiksi tuossa kahvilan tiskin takana valittelin säästä, äitini aina tapasi sanoa: ”Elä enemmän, valita vähemmän”.

– Olen perusluonteeltani tosi kiltti ja mietin yhä, mitä muut minusta ajattelevat. Joskus äiti kysyi, luulenko tosiaan, että ihmisillä olisi aikaa miettiä minua niin paljon, Anne muistelee ja nauraa.

Raskas viime vuosi

Ikävä ei koskaan lopu, mutta suru helpottaa ja sen kanssa oppii elämään. Viime vuosi oli Annelle henkisesti todella raskas.

– Esitin ehkä urheampaa kuin olin. Se oli sellainen suojamekanismi, joka täytyi välillä tajuta ottaa pois päältä ja antaa itkun tulla. Aivan kuin sisälläni olisi ollut sieni, johon kerääntyy vettä, ja joka itkiessä tyhjenee. Vanhat sanonnat pitävät paikkansa. Itku puhdistaa.

Vasta nyt hän on sinut surun kanssa ja askel on kevyempi.

– Tunnen koko ajan, että äiti kannustaa minua ja on tässä hengessä mukana jollain lailla.

Nämä 1800-luvun alun hirsiseinät elävät jo kolmatta elämäänsä, tällä kertaa Annen ateljeena. Kauniit taulut reunustavat korkeaa tilaa, jonka tunnelma muistuttaa toimittajasta vanhaa kirkkoa. Levollisuus ja luovuus ovat vahvasti läsnä.
Nämä 1800-luvun alun hirsiseinät elävät jo kolmatta elämäänsä, tällä kertaa Annen ateljeena. Kauniit taulut reunustavat korkeaa tilaa, jonka tunnelma muistuttaa toimittajasta vanhaa kirkkoa. Levollisuus ja luovuus ovat vahvasti läsnä.

Ei olekaan "tiukka mutsi"

Anne toi jo vuonna 2018 esille Vain elämää -ohjelmassa esille, kuinka häneltä oli pitkään kyselty jälkikasvusta.

– En ala terveysasioita tuomaan esille, mutta voin sanoa, ettei lapsen saaminen ollut minulle itsestäänselvyys.

– Totta kai ne utelut välillä harmittivat. Tuntui pahalta, kunnei omaa lasta ollut. Siksi olenkin valtavan kiitollinen tuosta kaksi ja puolivuotiaasta vilkkaasta Mikaelista. Hän on niin puhelias; liekö tullut äitiinsä, Anne nauraa.

Surun kanssa oppii elämään.

Äitinä Anne haluaa kannustaa lastaan olemaan juuri sellainen kuin on ja kulkemaan omaa tietään.

– Vaikka mieheni Kille (Kari Tenkula) on tosi musikaalinen ja lahjakas, ja minä taidemaalari sekä laulaja, Mikael saa valita oman polkunsa.

Vielä pari vuotta sitten Anne arveli Anna-lehdelle, että hänestä tulisi "tiukka mutsi".

– Eiih, voi että, olen ihan erilainen kuin kuvittelin olevani. Onneksi mieheni pitää tiukemmin kiinni säännöistä. Mikael on jo oppinut, että äiti antaa ehkä helpommin periksi.

Taiteilija ei ole huomannut itsessään muutoksia äitiyden myötä, mutta hänen asiakkaansa ovat kertoneet, että hänen värinsä ovat muuttuneet kirkkaammiksi taideteoksissa.

Navetan yläkerrassa on Annen kotiseudun maisemia Karvialta, alakerrassa esillä on lapsuudentöitä.
Navetan yläkerrassa on Annen kotiseudun maisemia Karvialta, alakerrassa esillä on lapsuudentöitä.

Päätöksiä perhe edellä

Anne oli tehnyt nuorena kymmenen vuoden suunnitelmia ruutupaperille. Unelmat liittyivät musiikkiin ja taiteeseen, ja ne toteutuivat.

– Nyt näen itseni 10 vuoden päästä täällä maalaamassa tauluja ateljeessa ja pitämässä konserttia pihan paviljongissa.

Lapsen saamisen myötä unelmat muuttuivat erilaisiksi. Terveyden lisäksi Anne haluaa, että perhe pitää yhtä ja on onnellinen kuten tähänkin asti.

Juhannuspäivänä Anne menee poikansa kanssa juhannussaunaan.

– Vihdomme ja vietämme yhteistä aikaa. En halua missata mitään nyt kun lapsi on vielä pieni. Teen päätöksiä perhe edellä.

Päägallerian teokset ovat niin realistisia, että niihin voi miltei astua sisälle. Yhdessä niistä (taustalla oikealla) näkyy Annen edesmennyt äiti enkelihahmon muodossa, Karvianjoen rannassa.
Päägallerian teokset ovat niin realistisia, että niihin voi miltei astua sisälle. Yhdessä niistä (taustalla oikealla) näkyy Annen edesmennyt äiti enkelihahmon muodossa, Karvianjoen rannassa.