Suomessa on "julma" paikka, joka saa maailmantähdillekin löröt housuun – Janne Ahonen kertoo, mistä on kyse

– Keski-Euroopankaan mäet eivät näytä miltään Lahen betonin rinnalla, Kuningaskotka pamauttaa Seiskalle.
Mäkihyppykauden kovimmat karnevaalit koetaan Keski-Euroopan mäkiviikolla. Jo 1950-luvulta saakka järjestetty Vierschanzentournee käsittää neljä legendaarista mäkikisaa, jotka järjestetään puoliksi Saksassa ja Itävallassa.
Videolla Janne Ahonen kertoo Lahden pelätystä suurmäestä:
Keski-Euroopan mäkiviikko elää ja voi edelleen hyvin, vaikka Suomessa sen suosio onkin hiipunut – kuten koko mäkihypyn lajina. Mäkiviikolla katsojia kuitenkin piisaa satojatuhansia niin mäkimontuissa kuin telkkareidenkin ääressä.
– Monella suomalaisella penkkiurheilijalla on sellainen käsitys, että koko laji olisi hyytynyt. Niin ei suinkaan ole, vaan Keski-Euroopassa on edelleen samanlainen meininki ja hypetys niin kuin aina ennenkin, Janne Ahonen sanoo Seiskalle.
Janne, 46, jos kuka tietää mistä puhuu. Lahtelainen Kuningaskotka lukeutuu lajin suurimpiin legendoihin ja on tänäkin päivänä mäkihyppyhistorian ainoa Keski-Euroopan mäkiviikon viisinkertainen voittaja.
Tuleeko tästä miehestä tähti? Mäkihyppääjä Mico Ahonen pelaa rajua riskipeliä: Jätin koulut kesken!

Kaikista kovin kilpailu
Keski-Euroopan mäkiviikko käsittävät neljä mäkihyppykilpailua järjestetään Saksan Oberstdorfissa ja Garmisch-Partenkirchenissä sekä Itävallan Innsbruckissa ja Bischofshofenissa. Niissä kaikissa yleisön melu ja pauhu on suorastaan kauhea.
Mutta mikä klassisista kisoista on sittenkin kaikista sykähdyttävin?
– Kilpailuna legendaarisin on tietysti Garmisch. Se on ihan selvä. Se on vuosittain kaikista katsotuin ja seuratuin kilpailu, Janne vastaa kuin apteekin hyllyltä.
– Paikan päällä taas Bischofshofen on tunnelman puolesta paras kisa. Siellä hypätään finaalikisat loppiaisena. Mielestäni siellä on kaikista kovin karnevaalimeininki ja myös kovimmat hulinat.
Janne Ahosen Mico-pojan, 22, käsittämätön pituuskasvu – ”Venähdin vuodessa 32 senttiä”

Julma Lahen betoni
Janne tunnetaan kotiseuturakkaana miehenä, muttei vedä pätkääkään kotiinpäin huomauttaessaan, että myös Lahdessa järjestettävät Salpausselän kisat ovat mäkihyppääjien keskuudessa suuressa arvossa.
Siihen yksi syy on tunnelman lisäksi Lahden suurmäki, tuttavallisemmin Lahen betoni. Vuonna 1972 valmistunut mäkihyppytorni nousee pystysuoraan 73 metrin korkeuteen ja on majesteettisuudessaan sanalla sanoen vaikuttava näky.
Kun keskieurooppalainen hyppääjä tulee ensimmäistä kertaa Lahteen...
– Se on just näin. Tiedän kokemuksesta mistä se on, kun keskieurooppalainen hyppääjä tulee ensimmäistä kertaa Lahteen. Se mäki tuntuu heistä aika julmalta, Kuningaskotka paljastaa.
– Keski-Euroopassa puolet suurempi lentomäkikään ei näytä miltään Lahen betonin rinnalla, koska siellä suuren vuoren kylkeen on rakennettu pikkuinen hyppyrimäki. Lahessa taas se betoninen tolppa nousee tosi korkealle, Janne vertaa.

Jäätävää saksalaisjumputusta
Janne Ahonen ei voi vielä tänä päivänäkään kulkea tuntemattomana siviilinä piipahtaessaan Keski-Euroopan mäkiviikolla. Sen viisinkertainen voittaja tunnistetaan mihin tahansa hän kisapaikoilla kulkeekin.
Keski-Euroopassa mäkihyppykisoille on tyypillistä, että katsomossa kourassa pidetään makkarasämpylää ja se huuhdotaan alas tuhdilla tuopillisella olutta. Kisoissa huudatetaan myös melkoista saksalaisjumputusta.
Janne Ahonen, tottuuko siihen saksalaisteknoon, jota huudatetaan koko ajan?
– Kai siihen tottuu. Se ei ole ollut ikinä mielimusaani, mutta siitäkin on tullut sellainen perinne. Kai sitä jossain vaiheessa jollain oudolla tavalla odottikin ja halusi sitä jumputusta ja meininkiä, koska ne luovat sen kisatunnelman, Janne naurahtaa.



