Muistatko Minna Miedon? Juha Mieto muistelee edesmennyttä vaimoaan: Olen yhden naisen mies

Sydänkohtaukseen kuollut Minna Mieto (o.s. Grönroos) oli Kurikan Jussin suuri rakkaus.
Lähes kaksimetrinen Juha Mieto on vaikuttava ja itsevarma ilmestys. Suorapuheinen suomalainen mies laukoo mielipiteitään niin että parta tärisee, mutta naisten kanssa hiihtosuuruus on aina ollut ujo – vaikka ehdokkaita olisi ollut.
– Nuorena kun muut lähtivät tanssimaan, niin minä vetäydyin kotikylälle ja pelasin kloppien kanssa lentopalloa. Elämäni oli jo silloin urheilua. En minä sinne lavatansseihin kaivannut, Mietaa murisee kotikulmillaan Kurikassa.
Hiihtosuuruus muistelee erästäkin kertaa, jolloin serkkutytöt pyysivät häntä Kurikan Lusan hallille tanssimaan.
– Vastasin heille, että tulen vasta sitten, kun Kari Kuuva tuloo sinne esiintymään. Ja se piru tuli parin viikon päästä! Meinasivat silloin vängällä viedä meikäläisen, mutta onneksi sain väistettyä. Eikä tarvinnut lähteä silloinkaan.

Naistenhaku jännitti
Myöhemmin hiihtouralla Mietaalle aukesivat myös after skin ovet. Keski-Euroopan alppikylissä raamikkaalla suomalaiskomistuksella olisi riittänyt vientiä, mutta Kurikan Jussi kieltäytyi kohteliaasti.
– Notta se näin kyllä oli, että aikoinaan hiihtoleireillä tuli käytyä kapakoissa urheilijoiden kanssa. Oikein hyvässä seurassa, Mietaa aloittaa.
Taisin mennä vain nurkkahan istumahan.
– Muistan, miten 1970-luvun alussa ravintoloihin tuli voimaan naistenhaku. Silloin tavattiin sanoa, että eiköhän mennä tyrkylle! Mutta en minä koskaan tyrkylle joutanut. Taisin mennä vain nurkkahan istumahan.
– Koskaan en ole varta vasten pyörinyt lavatansseissa. En ikänä. Kyllä minä tanssia osaan, ja kerran olen häävalssinkin tanssinut.

Rakastui palavasti
Häätanssin taustatarina kuuluu näin: Mietaan maailma mullistui 70-luvun puolivälissä Pohjois-Karjalassa. Hän tapasi Lieksassa hotelli Kaatrahovissa porilaisen Minna Grönroosin, jolle menetti oitis sydämensä. Elettiin vuotta 1975.
Seuraavana kesänä 1976 juhlittiin jo kihlajaisia, vuotta myöhemmin tanssittiin häitä. Sillä kertaa siis Mietaakin uskaltautui parketille – kun kerran syy oli hyvä.
Jouluna 1988 pariskunnalle syntyi poika, Juha-Petteri. Pariskunnan auvoisaa onnea kesti parikymmentä vuotta, kunnes kaikki katkesi kuin seinään. Minna Mieto menehtyi sydänkohtaukseen tapaninpäivänä 1996.

”Oli hyvä avioliitto”
Sen jälkeen Mietaan rinnalla ei kumppania ole nähty. Voineen siis todeta, että Kurikan Jussi oli vain yhden naisen mies.
Meillä oli Minnan kanssa hyvä avioliitto.
– Kyllä näin voidaan sanoa. Meillä oli Minnan kanssa hyvä avioliitto ja siitä syntyi yksi poika. Saan olla siitä kiitollinen, Mietaa sanoo ja hiljenee hetkeksi.
Oletko näiden vuosien aikana kaivannut ketään rinnallesi?
– En, viihdyn oikein hyvin näin. Kaikki on hyvin, Mietaa vaikenee eikä asiasta ole syytä kysyä enempää.

Poika on taksiyrittäjä
Juha-isällä on ollut aina hyvät välit poikaansa, joka on jo kolmekymppinen aikamies. Juha-Petteriä näkyy harvemmin julkisuudessa, mutta Mietaa valottaa hieman jälkipolvensa kuulumisia.
Meillä menee pojan kanssa tosi hyvin. Siitä saan olla kiitollinen.
– Poika elää omaa elämäänsä. Hänellä on taksi, on siis taksiyrittäjä. Poika myös omistaa kaikki tilukseni. Olen perinnönjaot tehnyt jo aikaa sitten.
Mitä piirteitä pojassa on kuuluisasta isästään?
– Hän on erittäin jämpti kaveri. Meillä menee pojan kanssa tosi hyvin. Siitä saan olla kiitollinen.
