Mitä Sarajevon yössä tapahtui? Matti Nykänen pisti ranttaliksi – Raimo Helminen huuli pyöreänä
Kuudet olympialaiset kokenut Raipe muistelee kisareissujaan Seiskalle.
Suomen lätkämaajoukkue puolustaa Milanossa olympiakultaansa kaikkien aikojen leijonajoukkueella.
Videolla lätkälegenda Raimo Helmisen olympiahaastattelu:
Vaikka Aleksander Barkov on loukkaantumisen vuoksi sivussa, Leijonista löytyy NHL-laatua aivan maailman kärjestä.
Mikko Rantaselle, Sebastian Aholle ja kumppaneille kyseessä on uran ensimmäiset olympialaiset.
– Tulee huimat kisat. Suomella on hyvä joukkue jalkeilla. Taas kerran, lätkälegenda Raimo Helminen povaa Seiskan olympiahaastattelussa.
Huimaa vähättelyä
Koko kansan “Raipe” on Teemu Selänteen kanssa ainoa suomalainen, joka on nähty peräti kuusissa eri olympialaisissa. Timanttisen kovia suorituksia.
– Nooo, Teemu nyt on ainakin kova, Raimo vähättelee kiusaantuneena.
Elävä legenda ei pidä itsestään meteliä, mutta perkaa mielellään viiden renkaan retkiään Seiskan olympiahaastattelussa.
Masa samassa majoituksessa
Sarajevon olympialaiset 1984 muistetaan muuan Matti Nykäsen läpimurtona. Parikymppinen takatukka leiskautti mäkiennätyksellä suurmäen kultaan.
Suunnilleen samanikäinen Raipe osallistui samoissa kisoissa ensimmäisiin olympialaisiinsa. Hän oli 19-vuotias.
– Matti ja muut mäkihyppääjät majoittuivat meidän kanssa samassa paikassa. Hiihtäjät oli muualla.
Marja-Liisalle kultaa kaulaan
Leijonat koki kisoissa oikeusmurhan Kanadaa vastaan ja sijoittui kuudenneksi. Se ei latistanut Raipea, joka nautti kansainvälisestä kisatunnelmasta.
– Käytiin kattelemassa palkintojenjakoja. Olen nähnyt, kun Marja-Liisalle pujotetaan olympiakultamitali.
Oltiin nuoria miehiä kaikki.
Hän kuvailee kieli keskellä suuta Nykäsen kommelluksia kisakylässä. Aikalaistarinoiden mukaan Matti nuokkui voitonjuhlien jälkihöyryissä.
– Hyvät muistot sieltä on, oltiin nuoria miehiä kaikki. Matti oli aina hyvällä tuulella, Raipe muotoilee rykäisten.
Huuli pyöreänä Calgaryssä
Calgaryn talviolympialaisissa 1988 Pentti Matikaisen viikset valmensi Leijonat ensimmäiseen arvokisamitaliin, kun Kanadasta heilahti hopeat kaulaan.
Kyä ne oli hienot kisat.
Voiton vei Neuvostoliitto ja Ruotsi ylsi pronssille. Kotiyleisö sai siis pettyä pahemman kerran, mutta tunnelma oli silti tapissa.
– Kyä ne oli hienot kisat. Kiakkoa seurataan tosi tarkkaan justiinsa Kanadassa. Peleissä oli paljon yleisöä, Raipe muistelee.
Tukholman kulta tuoksui
Albertvillestä 1992 ei jäänyt juuri jälkipolville kerrottavaa. Kuten Raipe tiivistää:
– Sieltä ei sillain ole huikeita muistoja. Varmaan johtuu siitä, etten itekään pelannu niin kauheen hyvin.
Varmaan johtuu siitä, etten itekään pelannu niin kauheen hyvin.
Sen sijaan Lillehammerissa 1994 Suomi pelasi unelmalätkää. Leijonat hävisi vain yhden erän – ja se murskasi kultahaaveet. Tuomisina oli kuitenkin pronssia.
– Lillehammer oli kiva paikka. Pieni kylä, jossa metrikaupalla lunta. Hiihtäjätkin oli samassa kisakylässä, mikä oli kiva juttu.
Seuraavana vuonna Suomi ylsi pitkälti samalla joukkueella MM-kultaan.
Dominator dominoi Naganossa
Naganossa 1998 mukaan saatiin ensimmäistä kertaa kaikki NHL-tähdet.
Suomessa muistetaan puistattava välieräottelu, jossa Venäjän Pavel Bure tykitti viisi maalia Leijonien verkkoon.
Nooo, ei siinä paljon Gretzkylle kuittailtu.
Mutta lopulta edes Russian Rocket ei pystynyt hinaamaan venäläisiä voittajiksi.
Pardubicen kumiukko Dominik Hasek seisoi päällään ja torjui Tshekille sensaatiomaista olympiakultaa.
Raipe jäi jyrän alle
Pronssipelissä Wayne Gretzky ja kumppanit olivat ihmeissään, kun Leijonat löylytti hirmukovan Kanadan.
– Nooo, ei siinä paljon Gretzkylle kuittailtu. Yritettiin pitää aisoissa vaan, Raipe hymähtää.
Hänkin sai kurkkia olkansa yli hakiessaan kiekkoa kaukalon kulmasta, kun jääkaapin kokoiset kanadalaiset tulivat ryskäämään.
– Varsinkin Rob Blake oli kova taklaamaan. Kai määkin sen alle jäin.
Joukkuepeli vahvuutena
Japanissa ei juhlinut paperilla kovin nippu, ja se on Raipen mielestä hyvä opetus.
Aivan kuten tshekit vuosituhannen vaihteessa, Suomellakin on ollut kyky pelata tehokasta joukkuepeliä. Sitä tarvitaan myös Milanossa.
– Jätkät saa varmasti nopeasti hyvän meiningin päälle. Sen päälle on hyvä rakentaa. Sillä tavalla olen kyllä tosi luottavainen, Raipe tuumii.
