Janne Ahosen Mico-pojan, 22, käsittämätön pituuskasvu – ”Venähdin vuodessa 32 senttiä”

Peräti 192-senttinen Mico Ahonen on pitkä mies mäkihyppääjäksi. – Nyt on mielenkiintoinen talvi tulossa, Janne-isä myhäilee.
Kotimaisessa mäkihypyssä hurraa-huudot ovat olleet viime vuosina vähissä. Itse asiassa siitä tulee kuluneeksi jo lähes kaksi vuosikymmentä, kun Janne Ahonen tuuletteli suurmäen maailmanmestaruutta Saksan Oberstdorfissa helmikuussa 2005.
Janne Ahonen perkaa Seiskalle suomalaisen mäkihypyn tilannetta:
Sama mies juhli samana vuonna myös maailmancupin voittoa. Sen jälkeen MM-kultaa tai maailmancupia ei ole suomalainen juhlinut. Ylipäätään edellisestä sinivalkoisesta arvokisamitalista on vierähtänyt käsittämättömät 13 vuotta.
– No joo, onhan sitä kieltämättä kynnetty pitkään pohjamudissa. Kyseessä on vieläpä perinteikäs suomalainen laji, jossa totuttiin menestymään. Ja kun menestystä ei enää tulekaan, totta kai se vaikuttaa urheilukansaan, Janne, 46, sanoo Seiskalle.

Mico maailmancupiin
Nyt suomalainen mäkihyppy on hienoisessa nosteessa. Vilho Palosaari on hallitseva nuorten maailmanmestari. Antti Aalto ja Niko Kytösaho ovat hekin päässeet maailmancupin pisteille.
Taustalla jyskyttää myös suomalaisittain erityisen mielenkiintoinen nimi: Jannen poika Mico Ahonen, 22.
Kohuttu juniorilupaus on viettänyt viime vuodet hiljaiseloa, mutta nyt on alkanut tapahtua. Mico hyppäsi hiljattain Rukalla ensimmäiseen maailmancupkisansa. Se meni vielä oppirahojen makseluksi, mutta kerrytti kuitenkin kokemusta.
– Tällä hetkellä on ihan hyvä meininki. Hyppy alkaa olla hyvässä kondiksessa, optimistisen oloinen Mico tuumaa Seiskalle hymyissä suin.

Vuodessa hirmumittoihin
Mico Ahosella on takanaan raskaita – kivuliaitakin – aikoja. Armeija olisi jo sinällään sotkenut mäkimiehen kehittymistä, mutta sen päälle pamahti vielä myöhäinen pituuskasvu. Luvut ovat suorastaan hurjia.
– Aika reilusti on tullut venähdettyä. Olin armeijaan lähdettäessä suunnilleen 160-senttinen, ja nyt pituutta on 192 senttiä. Onneksi kasvu pysähtyi intin jälkeen, mutta kasvoin joka tapauksessa reilussa vuodessa nykyisiin mittoihin, Mico pamauttaa.
– Kasvoin niin paljon ja niin nopeasti, että kipujakin oli jonkin verran. Kenkiä sai vaihdella aika useastikin, ja oikeastaan ihan kaikkia muitakin asusteita.

Valtavia haasteita
Kuvatunlainen kasvupyrähdys toisi kenelle tahansa motoristisia haasteita. Mäkihyppääjän kaltaiselle tekniikkalajin urheilijalle moinen on suorastaan myrkkyä.
– Kyllä. Varsinkin kasvupyrähdyksen aikaan hypyn ja tekniikan kanssa oli aika paljon jumpattavaa, Mico muotoilee.
Janne-isä puhuu asiasta suoremmin.
– Oli tosi haastavat vuodet. Mico kasvoi hirveällä vauhdilla, hänestä tuli aika pitkä mäkimieheksi. Nopea kasvu romutti käytännössä kaikki tekniikat uusiksi, ja sitten tuli pari loukkaantumistakin. Mutta nyt näkyy valoa tunnelinpäässä.

Uran paras kausi
Kasvukivut ja loukkaantumiset selättäneellä Micolla on takana väkevä treenikesä. Hyppyä on hinkattu kuntoon, vaikka tekemistä riittää vielä rutkasti. Nuori mäkimies ei ole asettanut tavoitteitaan tähtiin, vaan suhtautuu kehitykseensä maltillisesti.
– Uskon kiertäväni Continental Cupia. Pidän mahdollisena, että Rukan lisäksi talven mittaan voisi irrota muutama muukin maailmancupin kisa. Kovasti tässä tehdään hommia. Uskon, että tulossa on tähänastisen urani paras kausi, Mico sanoo.
Janne Ahonen ei osallistu aktiivisesti poikansa valmennukseen, mutta keskustelee kyllä tämän kanssa hypyistä. Jaettavaa tietotaitoa on yllin kyllin.
– Sieltä tulee kyllä kieltämättä aika hyvää tietoa, Mico myhäilee.
– Mielenkiintoinen talvi tulossa, Janne-isä nyökkää.
