Huima tarina! Suomalainen lätkäjunnu teki poikkeuksellisen ratkaisun – on nyt NHL-miljonääri
Erik Haula on kulkenut erilaisen tien täysiveriseksi NHL-pelaajaksi.
NHL-kiekkoilija Erik Haula, 34, poseeraa Seiskan kuvaajalle ja nojailee Turun Tuomiokirkkosillan kaiteeseen.
Videolla NHL-miljonääri Erik Haula Seiskan haastattelussa:
Porilaislähtöinen pelimies toivoo jutussa mainittavan, ettei Turku ole hänen kotikaupunkinsa.
– Pikkupoikana vanhempieni erotessa kysyttiin, haluanko jäädä Poriin vai lähteä äidin perässä Turkuun, Erik muistelee.
Hän päätti jäädä Poriin, missä kaikki kaveritkin asuivat.
– Sikäli Pori on kotikaupunkini. Mutta ei minulla enää ole Suomessa kotia, perhettä vain. Elämäni on oikeastaan kokonaan Jenkeissä.
”NHL, NHL ja NHL”
Erik on asunut Yhdysvalloissa syksystä 2008. Hän oli aikoinaan ensimmäinen suomalaispelaaja, jonka ykkösvalinta kiekkoammattilaisuuteen oli kulkea USA:n juniori- ja yliopistojääkiekon reittiä pitkin.
Poikkeukselliseen päätökseen vaikutti vahvasti isä Tomi Haula, jolla on taustaa amerikkalaisesta jalkapallosta. Erikistä tuli kuitenkin jääkiekkoilija.
Mitään muuta suunnitelmaa ei ollut.
– Tavoite on ollut pikkupojasta lähtien vain NHL, NHL ja NHL. Mitään muuta suunnitelmaa ei ollut.
– Reitti sinne ei ollut aina selvä, mutta se oli selvää, että NHL:ään mennään. Tiesimme, että edessä olisi kova työ, ja olimme sen valmiit tekemään.
Tukiverkko katosi
16-vuotiaalle pojalle oli kova paikka muuttaa yksin toiselle puolelle maapalloa. Varsinkin, kun ympäristönä oli kilpailuhenkinen amerikkalaiskulttuuri.
Ei siellä ketään kiinnosta, onko ikävä kotiin tai missä kaverisi ovat.
– Tukiverkko katoaa, kun muutat pois kotoa. Olet siellä aika yksin. Kilpailu on myös aika kovaa. Ei siellä ketään kiinnosta, onko ikävä kotiin tai missä kaverisi ovat.
– Siellä joukkuekaverisi ovat kavereitasi. Silti tiedostaa sen, että kaikki ovat siellä samassa tilanteessa ja kaikilla on sama päämäärä. On se erilaista kuin Suomessa.
Koti-ikävä iski
Erik kokee aikuistuneensa pikavauhtia ensimmäisinä Amerikan-vuosinaan. Varsinkin kiekkokauden jälkeiset hetket kasvattivat luonnetta.
Niinä vuosina kävi selväksi, ketkä ovat tosiystäviäni.
– Koen aina olleeni päättäväinen ja itseluottavainen kaveri. Mutta kun kiekkokausi Jenkeissä päättyi ja piti keskittyä vain kouluun, tilanne muuttui. Silloin iski kova koti-ikävä.
– Niinä vuosina kävi selväksi, ketkä ovat tosiystäviäni. Olen iloinen siitä, että minulla on vielä tiettyjä kavereita Suomessa. He ovat säilyneet, vaikka olen ollut pitkään poissa ja asunut Jenkeissä.
Kadehti kavereitaan
Vielä Minnesotan yliopistojoukkueessa pelatessaankin Erik saattoi harmitella sitä, että Suomeen jääneet entiset juniorikaverit pääsivät pelaamaan Liigaa ja tienaamaan rahaa.
Haulan tilipäivä koitti vasta vuosia myöhemmin. Ensimmäisellä NHL-kaudellaan 2013–2014 Minnesota Wildissa palkkashekkejä alkoi putoilla parin viikon välein.
En tarvinnut silloin yhtään enempää rahaa kuin millä jouduin pärjäämään.
Tänään hän on tienannut NHL-urallaan nykykurssilla lähes 30 miljoonaa dollaria. Kultainen Rolex ranteessa ei enää tarvitse harmitella, että tuli aikoinaan lähdettyä Amerikkaan.
– Heh. Ei tosiaan tarvitse, Erik naurahtaa.
– Tietyssä iässä itseään vertaa herkemmin muihin. Nyt kun olen 34-vuotias ja mietin taaksepäin itseäni nuorena kiekkoilijana, en tarvinnut silloin yhtään enempää rahaa kuin millä jouduin pärjäämään. Minulla oli kaikki aina hyvin.
Täysin amerikkalaistunut
Erik kertoo käyvänsä Suomessa vain muutaman viikon vuodessa, jos sitäkään. Vastaus on suora kysyttäessä, miten amerikkalaistunut hän on nykyään:
– Aika lailla täysin. Vaimo on sieltä, lapset ovat syntyneet siellä, koti on siellä. Suurin osa ajasta tulee vietettyä Jenkeissä.
Suomi on spesiaali paikka, mutta se ei enää ole koti.
– Jätkätkin heittävät usein pukukopissa, että ”He’s not Finnish”. Puheessani ei kuulu enää aksenttia. Suomi on spesiaali paikka, mutta se ei enää ole koti.
Kaipaa vain karkkia
Erik miettii hetken kysyttäessä, mitä hän kaipaa kotimaastaan. Kuulemma lähinnä perhettä ja läheisimpiä ystäviä.
Joskus myös luontoa, ei kuitenkaan ruisleipää tai uusia perunoita.
– Suomalaisesta ruokakaupasta mukaan lähtee aina Tapolan puolukkahilloa, Turun sinappia ja irtokarkkeja. Varsinkin karkkia vien Jenkkeihin niin paljon kuin pystyn!