Perheenäiti löysi ruokavaliosta apua poikansa syöpään

Englantilainen yrittäjä Sarah Cripps, 38, huomasi, että hänen 18 kuukautta vanha poikansa Teddy hikoili öisin, minkä hän aluksi ajatteli johtuvan viruksesta. Pian hän kuitenkin huomasi kaksi kyhmyä poikansa pään ja kaulan takaosassa. Myös Teddyn imusolmukkeensa näyttivät turvonneilta.

–Kun näin kyhmyt, säikähdin kunnolla, Sarah kertoo.

Kahden lapsen äiti oli aiemmin menettänyt serkkunsa leukemialle, joten hän tunsi taudin merkit ja päätti viedä poikansa lääkäriin tutkittavaksi.

Lääkärit vaihtoon

Aluksi lääkärit eivät olleet huolissaan, sillä Teddy vaikutti muuten terveeltä. He neuvoivat Sarahia odottamaan kuusi viikkoa ja seuraamaan, tapahtuuko muutosta.

Sarah kuitenkin haki toisen lääkärin mielipiteen jo vuorokauden sisällä - ja valitettavasti hänen pahimmat pelkonsa kävivät toteen.

Tutkimukset paljastivat, että Teddy sairasti akuuttia myelooista leukemiaa (AML) eli aggressiivista verisyöpää. Hänen selviytymismahdollisuutensa olivat vain 13 prosenttia.

Luovuttaja löytyi ulkomailta

Poika tarvitsi luuydinsiirron selviytyäkseen, mutta se edellytti sopivan luovuttajan löytymistä.

Valitettavasti hänen kaksoisveljensä George ei ollut sopiva luovuttaja, eivätkä myöskään hänen vanhempansa. Niinpä heidän oli turvauduttava kantasolurekisteriin sopivan lahjoittajan löytämiseksi.

Kuuden piinaavan viikon odotuksen jälkeen rekisteristä löytyi sopiva luovuttaja. Hän oli 11-vuotiaan espanjalaisen lapsen äiti.

Ruokavalio apuun

Nyt neljävuotias Teddy joutui käymään läpi sekä kemoterapian että luuydinsiirron. Koska lääkärit antoivat hänelle vain 13 prosentin selviytymismahdollisuuden, Sarah alkoi etsiä keinoja, joilla voisi itse auttaa poikaansa.

– Ensijärkytyksen ja monen viinilasillisen jälkeen kokosin itseni ja keskityin antamaan Teddyille parhaan mahdollisen mahdollisuuden selvitä tästä hirveästä sairaudesta. Taustani ravitsemustieteen opiskelijana antoi minulle arvokasta ymmärrystä suolistoterveydestä ja immuunijärjestelmästä. 

Yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa Sarah alkoi kehittää omia suolistoystävällisiä reseptejä, jotka sisälsivät runsaasti hedelmiä ja vihanneksia. Hän valmisteli muun muassa spagetti bolognesea, mehuja, smoothieita ja liemiä, joiden avulla Teddy sai viikossa jopa 35–50 erilaista kasviperäistä raaka-ainetta.

Julkaisi kirjan

Vaikka Sarah ei usko, että ruoka itsessään voi parantaa syövän, hän on vakuuttunut siitä, että sillä oli ratkaiseva rooli hänen poikansa selviytymisessä.

Teddy selvisi hoidosta erinomaisesti, kärsi vain minimaalisista sivuvaikutuksista ja hänen parantumistodennäköisyytensä on nyt 97 prosenttia.

Sarah kirjoitti kirjan nimeltä Cancer Isn’t All About Chemo ("Syöpä ei ole pelkästään kemoterapiaa"), jossa hän käsittelee miten ravitsemusta voidaan hyödyntää  syöpäpotilailla perinteisen lääketieteen rinnalla.

–Ruoka on lääkettä. Ravitsemus ei toimi lääketieteellistä hoitoa vastaan, vaan tukee sitä, Sarah sanoo.

Fakta:

Leukemia on lasten yleisin syöpä. Suomessa sairastuu akuuttiin leukemiaan noin 50 lasta vuodessa; 85 %:lla heistä todetaan akuutti lymfoblastinen leukemia (ALL) ja noin 15 %:lla akuutti myelooinen leukemia (AML). Akuutti leukemia etenee useimmiten nopeasti, kun luuydin on leukemiasolukon valtaama ja verisolujen tuotantokyky heikentynyt. Tavallisia leukemian ensioireita ovatkin kalpeus (anemia), mustelmat ja petekiat (trombosytopenia) ja infektiot (neutropenia). Pakkautunut luuydin, luuston verenkierto-ongelmat (infarktit) ja tulehdus aiheuttavat luu- ja nivelkipuja sekä nivelturvotuksia. Myelooisessa leukemiassa saatetaan todeta ihomuutoksia, ikenien turvotusta ja myelooisten leukemiasolujen muodostama ekstramedullaarinen myelooinen sarkooma eli klorooma. Diagnoosivaiheessa leukemiapotilas on usein väsynyt, kuumeinen, ontuva ja kipeä - siis selvästi "sairas". Oirekuvan perusteella ei voida erottaa, onko kyseessä lymfaattinen vai myelooinen tauti.

Leukemia diagnosoidaan luuydinnäytteestä. Lapsilla se otetaan nukutuksessa useimmiten suoliluun takaharjasta. Leukemian diagnostiikka ja hoitovasteen arviointi perustetaan nykyisin morfologisen tutkimuksen lisäksi paljolti virtaussytometriaan (immunofenotyyppi) ja geneettisiin tutkimusmenetelmiin (FISH ja PCR). Diagnostiikka on keskitetty yliopistosairaaloihin, jonne lapsi tulee lähettää päivystyspotilaana tautia epäiltäessä.

Lähde: Duodecim