Perheenäidin 20 vuotta oireillut migreeni olikin aivokasvain!
Perheenäiti saattoi jopa menettää tajuntansa ja herätä oksennuslammikosta.
Englantilainen kahden lapsen äiti, 39-vuotias Nikita Sterling, sai keväällä 2025 tietää, että hänen otsalohkossaan ollut suuri aivokasvain oli saattanut kasvaa jopa 20 vuoden ajan.
Migreenioireet alkoivat nuorena
Nikita oli kärsinyt migreenikohtauksista 18-vuotiaasta lähtien. Koska niitä esiintyi vain pari kertaa vuodessa, hän ei hakeutunut tutkimuksiin. Migreeneihin liittyi näköhäiriöitä, toispuoleista tunnottomuutta, pahoinvointia ja voimakasta paineen tunnetta päässä.
– Oireet kestivät 8–12 tuntia ja helpottivat sitten. En koskaan ajatellut tarvitsevani apua, Nikita kertoo.
Hälyttävät muutokset
Vuoden 2024 loppupuolella migreenit alkoivat tihentyä, ja niitä tuli jo kolmen viikon välein. Nikita kuvaili tunteneensa, kuin joku olisi täyttänyt hänen päänsä vedellä. Tammikuussa 2025 hän menetti hetkeksi puhekykynsä vanhempainillassa.
– En saanut sanoja suustani. Se oli todella noloa, Nikita muistelee.
Seuraavien kuukausien aikana oireet pahenivat. Perheenäiti saattoi menettää tajuntansa ja herätä oksennuslammikosta. Tilanne huolestutti hänen aviomiestään Deania kovasti. Lopulta Nikita joutui jäämään pois töistä.
Taistelu hoitoon pääsystä
Sterling hakeutui useita kertoja lääkäriin, mutta sai aina kuulla kyseessä olevan vain migreeni. Helmikuussa 2025 hän pääsi yksityislääkärille miehensä työvakuutuksen kautta ja sai lähetteen neurologille. Aikaisin vapaa aika olisi kuitenkin ollut vasta toukokuussa.
Sisarensa rohkaisemana Nikita maksoi 500 euroa yksityisestä MRI-tutkimuksesta huhtikuussa 2025. Jo samana päivänä klinikalta soitettiin ja kehotettiin hakeutumaan kiireesti päivystykseen.
Kuvista selvisi, että hänen otsalohkossaan oli suuri kasvain. Lontoolaisessa sairaalassa neurokirurgit päättivät poistaa sen välittömästi.
Neljän tunnin leikkaus
Leikkaus tehtiin 22. huhtikuuta 2025, samana päivänä, kun hänen miehensä täytti 40 vuotta. Operaatio kesti neljä tuntia, ja kasvain saatiin poistettua kokonaan.
Kasvain todettiin meningeoomaksi eli hyvänlaatuiseksi aivokasvaimeksi, jonka lääkärit uskovat voineen kasvaa jopa 20 vuotta.
– Tunsin valtavaa helpotusta, kun kuulin sen olevan hyvänlaatuinen. Tämä oli paras mahdollinen lopputulos, ja tunnen olevani todella onnekas, Nikita sanoo.
Elämä leikkauksen jälkeen
Sterling on toipunut hyvin, mutta kokee nykyään väsyvänsä helpommin, mikä on ollut vaikeinta hyväksyä. Migreenit ovat kuitenkin käytännössä hävinneet. Jos hän saa ensimmäiset näköhäiriöt, hän voi ottaa lääkkeen, joka pysäyttää oireet alkuunsa.
– Jos tarinani voi auttaa edes yhtä ihmistä puolustamaan itseään ja olemaan määrätietoisempi, se on hyvä asia. Lääkärien täytyy kuunnella potilaita, sillä joskus se voi olla ratkaisevaa, Nikita painottaa.
Mikä on aivokasvain?
Suomessa todetaan vuosittain noin tuhat aivokasvainta. Niistä 90 prosenttia esiintyy aivoissa, loput selkäytimessä. Myös hyvänlaatuiset aivokasvaimet voivat olla vaarallisia, jos ne painavat tärkeitä hermostorakenteita.
Noin puolet kaikista aivokasvaimista on glioomia, jotka saavat alkunsa hermosoluja ympäröivästä tukikudoksesta ja ovat usein pahanlaatuisia. Toiseksi yleisimpiä ovat aivokalvosta lähtöisin olevat aivokalvokasvaimet eli meningeoomat, jotka ovat lähes aina hyvänlaatuisia. Muita yleisimpiä aivokasvaintyyppejä ovat aivohermojen ja hermojuurten hermotupista lähtöisin olevat schwannoomat sekä kallon pohjassa sijaitsevan aivolisäkkeen kasvaimet. Kaikkein yleisin aivokasvaintyyppi on kuitenkin toisen syövän aivoihin aiheuttama etäpesäke: noin 25 prosentille kaikista syöpäpotilaista ilmaantuu yksi tai useampi etäpesäke aivoihin. Näillä potilailla lähtökasvain ja sen hoito vaikuttavat merkittävästi etäpesäkkeen taudinkulkuun.
Lähde: Aivosäätiö