Kaatuilu paljasti vakavan sairauden - nuori mies sai MS-diagnoosin

Kaatuilu paljasti vakavan sairauden - nuori mies sai MS-diagnoosin

MS-diagnoosi muutti nuoren miehen elämän suunnan, mutta oikea hoito ja aktiivinen arki auttavat pitämään oireet hallinnassa.

Seiska logo
Sari Koskinen

Britti George Mckinty huomasi kesällä 2021, ettei kaikki ollut kunnossa. Kuntosalilla treenatessaan silloin 26-vuotias nuorukainen havaitsi, ettei nähnyt kunnolla toisella silmällään. Kun hän peitti vasemman silmänsä, totuus paljastui. Oikean silmän näöstä oli kadonnut noin 80 prosenttia.

Samalla hän kärsi voimakkaasta kaksoiskuvasta, joka heikensi hänen syvyysnäköään. Oireet näkyivät pian myös arjessa. Erityisesti lomamatkalla Ibizalla ystävien kanssa. Hän kaatuili usein, ja se nolostutti häntä.

 

– Minulla oli setä, jolla oli MS ja jän oli pyörätuolissa. Ajattelin heti, että minulle käy samoin, George muistelee.
– Minulla oli setä, jolla oli MS ja jän oli pyörätuolissa. Ajattelin heti, että minulle käy samoin, George muistelee.

Oireet pahenivat 

Näköongelmien lisäksi George alkoi kärsiä virtsaamisvaivoista. Hän joutui heräämään öisin useita kertoja vessaan, mikä alkoi vaikuttaa jaksamiseen.

Optikon tutkimuksissa havaittiin poikkeavuus näköhermossa, ja George ohjattiin neurologille. Magneettikuvaus ja selkäydinnestenäyte vahvistivat diagnoosin maaliskuussa 2022. Hänellä oli multippeliskleroosi eli MS-tauti.

Kyseessä on parantumaton sairaus, joka vaikuttaa aivoihin ja selkäytimeen. Se voi aiheuttaa muun muassa näköhäiriöitä, väsymystä, lihaskouristuksia ja virtsaamisongelmia.

 

George yrittää kävellä 12 000 askelta päivässä koiriensa ulkoiluttamisen aikana.
George yrittää kävellä 12 000 askelta päivässä koiriensa ulkoiluttamisen aikana.

Hoito vakautti tilanteen

Diagnoosin jälkeen George aloitti nopeasti hoidon, jossa hän saa ocrelitsumabia suonensisäisesti puolen vuoden välein. Hoito kestää kerrallaan useita tunteja, mutta on osoittautunut tehokkaaksi.

– Se on pitänyt sairauteni vakaana, hän kertoo.

Kyseessä on aaltomaisesti etenevä MS-tauti, jossa oireet pahenevat ja lievittyvät jaksoittain. 

Täysin oireettomaksi hän ei kuitenkaan ole päässyt. Oikean silmän näköhäiriöt jatkuvat edelleen, eikä hän pysty harrastamaan liikuntaa entiseen tapaan.

 

Arki muuttui  

Suurimmat haasteet eivät ole olleet pelkästään fyysisiä. George kokee, että sairaus on muuttanut hänen identiteettiään ja sosiaalista elämäänsä merkittävästi. Yksi vaikeimmista asioista on ollut hyväksyä, että kaikkeen ei enää pysty.

– En jaksa käydä ulkona kuten ennen, enkä voi juhlia samalla tavalla. Väsymys on iso osa arkea. Identiteetin menetys on pahinta. On opittava sanomaan ei, vaikka ennen olisi tehnyt toisin, George kertoo.

 

Vaikeuksista huolimatta George on löytänyt keinoja hallita arkeaan. Säännöllinen liikunta on noussut keskeiseen rooliin sekä fyysisen että henkisen hyvinvoinnin kannalta. Hän käy kuntosalilla useita kertoja viikossa ja pyrkii pitämään kiinni terveellisistä elämäntavoista.
Vaikeuksista huolimatta George on löytänyt keinoja hallita arkeaan. Säännöllinen liikunta on noussut keskeiseen rooliin sekä fyysisen että henkisen hyvinvoinnin kannalta. Hän käy kuntosalilla useita kertoja viikossa ja pyrkii pitämään kiinni terveellisistä elämäntavoista.

 

Tulevaisuus epävarma

Vaikka MS-tauti tuo mukanaan epävarmuutta, George yrittää suhtautua tulevaan realistisesti mutta toiveikkaasti.

– MS ottaa sen, minkä se haluaa. Se on pelottavaa, mutta aina löytyy keino selvitä.  Asioita voi opetella katsomaan uudesta näkökulmasta  sekä henkisesti että fyysisesti. Se auttaa jatkamaan eteenpäin, George sanoo ja korostaa, että ajattelutavalla on suuri merkitys.

 

Mikä on MS-tauti?

MS-taudin nimi tulee sanasta multippeliskleroosi. Siitä on käytetty myös nimeä pesäkekovettumatauti. MS-tauti on yleisin nuorten aikuisten liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava keskushermoston sairaus.

Suomessa MS-tautia sairastaa 13 000–15 000 henkilöä. Suomessa taudin yleisyys on maailman suurimpia. MS-tautia on naisilla vähintään kaksi kertaa enemmän kuin miehillä. Yleisin sairastumisikä on noin 20–40 vuotta.

Tauti ei juuri vaikuta normaaliin elämään vuosiin tai vuosikymmeniin sairastumisen jälkeen. Tauti ei myöskään lyhennä elinikää muutamia harvinaisia, hyvin vaikeita tilanteita lukuun ottamatta.

Lähde: Duodecim