Ellien, 14, patti pakarassa olikin vakava sairaus – hoidoilla yllättävä seuraus

Kun englantilainen Ellie Waters-Barnes oli 14-vuotias, hän huomasi vasemmassa pakarassaan pienen, papumaisen kyhmyn. Se tuntui harmittomalta, mutta ennen kaikkea nololta. Häpeissään hän vaikeni löydöksestä seitsemän kuukauden ajan. 

Kyhmy kasvoi ja lisäksi hänellä oli patteja nivusissa, vaikeaa ummetusta, virtsaamisvaikeuksia ja terävää kipua vasemmassa jalassa. Oireet tuntuivat erillisiltä vaivoilta, eikä Ellie osannut yhdistää niitä toisiinsa.

Lopulta Ellie kertoi vanhemmilleen ja tilasi lääkäriltä ajan.

Raskas diagnoosi ja hoitovuodet

Aluksi lääkärit epäilivät paiseita ja määräsivät antibiootteja. Kun ne eivät tehonneet, Ellie ohjattiin jatkotutkimuksiin. Syyskuussa 2015 diagnoosi varmistui. Kyseessä oli rabdomyosarkooma, harvinainen pehmytkudossyöpä, joka oli ehtinyt edetä neljänteen vaiheeseen.

Hoidot aloitettiin välittömästi ja kestivät puolitoista vuotta. Yhdeksän kuukauden sytostaattihoidon jälkeen Ellie sai sädehoitoa lantion alueelle, mikä aiheutti kovaa ripulia, kirvelyä ja uupumusta. Leikkausta ei onneksi tarvittu, sillä neljän kuukauden kuluttua kasvainta ei enää näkynyt kuvissa. Hoitoja jatkettiin silti vielä vuoden ajan ylläpitohoidolla. Lopulta Ellie pääsi remissioon ja sai palata kouluun.

Epätoivoisia ajatuksia

Kun kuukautiset eivät palanneet hoitojen jälkeen, todettiin, että hän oli saanut ennenaikaiset vaihdevuodet. Ellie tunsi väsymystä, särkyjä ja kuumia aaltoja, mutta luuli niiden johtuvan kemoterapiasta.

– En ehtinyt käydä murrosikää kunnolla ennen hoitoja, ja sen jälkeen tulivat vaihdevuodet. En 15-vuotiaana ymmärtänyt, mitä se tarkoittaa, hän kertoo.

Hän aloitti hormonikorvaushoidon, mutta kehon kehitys pysähtyi. Rinnat eivät kasvaneet, vartalo jäi kulmikkaaksi ja lapsenomaiseksi.

– Lapsettomuus ja vaihdevuodet saivat minut tuntemaan oloni epänaiselliseksi. Ajattelin, ettei kukaan voisi koskaan rakastaa minua, Ellie sanoo.

Henkinen kamppailu ja uusi alku

Kouluun paluu oli raskasta. Muut tytöt puhuivat kuukautisista ja pojista, kun taas Ellie tunsi elävänsä 80-vuotiaan kehossa. Vaihdevuosien oireet, kuten aivosumu, väsymys, nivelkivut ja limakalvojen kuivuus, pahensivat oloa entisestään.

Vuonna 2020 hän alkoi perehtyä itse ennenaikaisiin vaihdevuosiin ja huomasi, että hänen hormonikorvaushoitonsa annos oli liian pieni. Julkinen terveydenhuolto ei osannut auttaa, joten Ellie hakeutui yksityislääkärille.

– Kahden viikon kuluttua uudesta hoidosta tunsin olevani uusi ihminen, hän kertoo helpottuneena.

Hiljaisuuden rikkominen

Ellie haluaa rikkoa vaihdevuosiin ja syövän jälkivaikutuksiin liittyvän hiljaisuuden. Monet hänen kaltaisensa nuoret naiset häpeävät kehoaan ja kärsivät turhaan tietämättömyyden vuoksi.

– Hakekaa tietoa, lukekaa, kuunnelkaa ja kysykää. Kun ymmärtää, mistä on kyse, on helpompi hakea oikeaa hoitoa ja tukea, hän neuvoo.

Toivo ja hyväksyntä

Nyt, lähes kymmenen vuotta diagnoosin jälkeen, Ellie on löytänyt rauhan. Vaikka lapsettomuus tuntuu yhä menetykseltä, Ellie on oppinut hyväksymään kehonsa ja elämänsä.

Ellie toivoo, että hänen tarinansa rohkaisisi muita puhumaan avoimesti sekä syövän jälkivaikutuksista että ennenaikaisista vaihdevuosista.

– Kun jaamme kokemuksiamme, vähennämme häpeää ja annamme toivoa. Olen elossa ja se on tärkeintä, Ellie summaa.