Adam painoi syntyessään vain 800 grammaa – näin hänelle kävi

Lontoolaiset Anita Ibrahim-Goddard ja Paul Goddard yrittivät saada lasta kahdeksan vuoden ajan. He kävivät läpi useita IVF-hoitoja (koeputkihedelmöityshoitoja) ja kokivat keskenmenoja. 

Lopulta he päättivät kokeilla luovutetuilla munasoluilla tehtyä IVF-hoitoa Espanjassa. Ensimmäinen yritys onnistui, ja Anita tuli raskaaksi. Raskaus sujui hyvin, ja hän ehti aloittaa uuden unelmatyönsäkin.

Marraskuun lopussa 2024 pariskunta oli lähdössä rentouttavalle lomamatkalle, kun Anita alkoi tuntea vatsakipuja. Hän ajatteli niiden johtuvan ilmavaivoista eikä hänelle tullut mieleenkään, että kyse olisi synnytyksestä, sillä raskausviikkoja oli vasta 23. Sairaalassa hänelle kuitenkin kerrottiin, että vauva on tulossa nyt.

Dramaattinen alku elämälle

Lääkärit arvioivat, että pojan mahdollisuudet selviytyä olivat noin 40 prosenttia. Adamilla todettiin aivoverenvuoto, krooninen keuhkosairaus ja sydämessä reikä. Perätilasynnytys vaurioitti lisäksi hänen vasenta kättään, joka meni sijoiltaan ja sai hermovaurion.

Ensimmäiset päivät sairaalassa olivat kuin sumua. Osaston laitteiden piippaukset, hoitoyksikön kirkkaat valot ja jatkuvat topimenpiteet  jäivät lähtemättömästi vanhempien mieleen. 

– Olimme menettää hänet useamman kerran, Anita kertoo.

Joulupäivän ihme

Joulupäivänä lääkärit kutsuivat vanhemmat hyvästelemään poikansa. Mutta juuri sinä päivänä Adam päätti jäädä. Muutaman tunnin kuluttua hänen tilansa alkoi parantua. 

Anita-äiti sai poikansa ensimmäisen kerran syliinsä tämän ollessa kaksi viikkoa vanha, ja viiden päivän kuluttua siitä hän kuuli tämän hennon itkun ensimmäistä kertaa. Vähitellen Adam vahvistui, ja hänet siirrettiin hoitoon toiseen sairaalaan.

Kotiin laskettuna päivänä

114 sairaalapäivän jälkeen Adam pääsi kotiin juuri laskettuna päivänä, 23. maaliskuuta 2025. Hän tarvitsi vielä lisähappea, jota vanhemmat kantoivat kaikkialle mukanaan. 

Lääkärit arvioivat, että happihoitoa tarvittaisiin kolmeen ikävuoteen asti, mutta yhdeksän kuukauden iässä Adam yllätti kaikki ja pärjäsi jo ilman sitä.

Elämä hymyilee

Nyt Adam on yli vuoden ikäinen, hymyilevä ja utelias pieni poika. Hänen vasen kätensä liikkuu yhä rajoitetusti, ja hermovaurio sekä ennenaikaisuus aiheuttavat kehitysviivettä. Adam saa fysioterapiaa ja varhaiskuntoutusta sekä sairaalassa että kotikäynneillä.

– Hän on noussut jokaisesta vastoinkäymisestä ja yllättänyt meidät kerta toisensa jälkeen. Hän on onnellinen pieni lapsi, ja me juhlimme  jokaista päivää, koska jokainen päivä hänen kanssaan on lahja, Anita sanoo helpottuneena.

Keskosten syntyvyys Suomessa

Ennen 32 raskausviikon ikää Suomessa syntyy vuosittain noin 500 lasta. Tehohoidon kehitys on vähentänyt heidän kuolleisuuttaan ilman, että neurologisten jälkitilojen ja pitkäaikaissairauksien määrät olisivat samanaikaisesti kasvaneet. 

Elinkelpoisuuden raja-alueella 22–27 raskausviikon iässä syntyneiden lasten kuolleisuus on edelleen hyvin suuri, ja neurologisia jälkitiloja sekä pitkäaikaissairauksia esiintyy tässä ryhmässä runsaasti. 

Siksi Suomeen perustettiin vuonna 1996 pienten keskosten rekisteri, johon kerätään tiedot kaikista syntyessään alle 1 000 g painaneista lapsista. Näin tarkennetaan kuvaa näiden lasten sairastavuudesta ja pitkäaikaissairauksien vaaratekijöistä.  

Lähde: Duodecim