Helena Koivua syytetään useista rikoksista – mitä tapahtui kesällä?
Helenan rikossyytteitä käsitellään Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa, taustalla on ex-miehen tekemät rikosilmoitukset.
Helena Koivu on saanut kolme eri rikossyytettä.
Videolla Helena Koivu kertaa erokriisin taustoja.
Asia selviää Varsinais-Suomen käräjäoikeudesta, jonne syytteet ovat tulleet vireille 23.12.2024.
Taustalla on Mikko Koivun tekemät rikosilmoitukset, joiden perusteilla syytteet on nostettu. Istunnolle ei vielä ole määrätty käsittelypäivää.
Useita rikosepäilyjä
Helenaa syytetään kolmesta eri rikoksesta: varkaudesta, salakatselusta ja kotirauhan rikkomisesta.
Syytteen mukaan varkauden tapahtuma-ajankohdaksi on merkitty 1.4. – 25.6., salakatselu on tapahtunut 21. – 24.6. ja kotirauhan rikkominen Helena olisi syyllistynyt 23.6. 2024.
Tapahtuma-ajat sijoittuvat siis viime vuoden kevät-alkukesä -akselille, jolloin Helena muutti asumaan Turun Kakskerrassa sijaitsevalle huvilalle.
Viimeistään käräjäoikeuden istunnossa selviää, mitä tapahtui kesällä Kakskerran huvilalla.
Huvila on edelleen virallisesti molempien osapuolien omistuksesta (50/50). Asia selviää Maanmittauslaitoksen ylläpitämästä kiinteistörekisteristä.
Rikosilmoituksia satelee
Ex-avioparin eroriidassa on riittänyt useita käänteitä ja he molemmat ovat tehneet toisistaan lukuisia rikosilmoituksia.
Mikko on tehnyt Helenasta ainakin kaksi rikosilmoitusta samasta aiheesta eli kotirauhan rikkomisesta.
Seiskan tietojen mukaan Mikko teki ensimmäisen rikosilmoituksen toukokuussa, josta nyt siis on nostettu syyte.
Mikon elokuussa tekemä rikosilmoitus samasta aiheesta ei sen sijaan menestynyt, sen poliisi hylkäsi jo ennen esitutkintaa.
Mikko teki Helenasta elokuussa kaksi muutakin rikosilmoitusta, niissä rikosnimikkeinä olivat vahingonteko ja lähestymiskieltoasia, mutta nekään eivät johtaneet mihinkään, sillä poliisi hylkäsi ne jo ennen esitutkintaa.
Myös Mikon tekemä rikosilmoitus kunnianloukkauksesta on hylätty.
Helena: Pitäisikö itkeä vai nauraa?
Seiska tavoitti Helenan, jolle tieto rikossyytteistä tuli yllätyksenä.
- En tiedä syytteistä mitään, enkä edes tiedä millä perusteilla minua syytetään.
- Olen ollut täällä omassa kodissani, joten on hieman vaikeaa ymmärtää, mihin rikoksiin olen muka syyllistynyt. En tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa, hän ihmettelee.
- On surullista, että yhteisten lastemme isä tekee tällaista, Helena pahoittelee.
Helenan rikosilmoitukset hylättiin
Myös Helena on tehnyt Mikosta ja hänen talonmiesystävästään rikosilmoituksia kotirauhan rikkomisesta, mutta ne eivät toistaiseksi ole edenneet mihinkään.
Keväällä Helena teki rikosilmoituksen kadonneista tavaroistaan. Helenan mukaan hänellä oli omaisuutta, kuten vaatteita, laukkuja ja koruja, Kakskerran huvilassa sekä Turun keskusta-asunnossa.
Avioeron jälkeen tavarat olivat tipotiessään ja Helena epäili ex-aviomiehensä osuutta hänen tavaroidensa katoamiseen. Poliisi ei kuitenkaan lähtenyt selvittämään kadonneiden tavaroiden kohtaloa.
Marraskuussa Helena haki Mikkoa ja hänen talonmiesystäväänsä kohtaan väliaikaista lähestymiskieltoa, mutta se hylättiin Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.
Helena edelleen hakee lähestymiskieltoa Mikkoa ja hänen nykyistä Natalie-vaimoaan kohtaan. Tuon asian käsittelypäivä on 5.3.2025.
Taistelu kiinteistöstä jatkuu
Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa on lisäksi vireillä kaksi eri riitakannetta, jotka koskevat Kakskerran kiinteistöä.
Helena on laittanut hakemuksen vireille huhtikuussa, jossa hän vaatii uskottua miestä setvimään kiinteistön omistuksen purkua. Hakemus ei vielä ole edennyt minnekään.
Toukokuussa Mikko puolestaan laati kanteen, jossa hän yrittää saada väliaikaismääräyksellä Kakskertaa itselleen. Tämäkin kanteen käsittely on vielä kesken.
Helenan ja Mikon käräjäpuinneissa Helena vaikuttaisi olevan alakynnessä, sillä Mikon rikosilmoitukset ovat johtaneet syytteisiin, Helenan ei.
Lisäksi Mikko on vaikuttanut myös rapakon takaisiin oikeustoimiin niin, että Minnesotan oikeuden yksityistuomari on antanut Helenasta vangitsemismääräyksen liittyen Kakskerran kiinteistön luovutukseen.
Helena on kieltäytynyt luovuttamasta kiinteistöä, ja vetoaa siihen, ettei minnesotalainen tuomioistuin voi tehdä päätöksiä ohi Suomen lakien, sillä hän on edelleen Suomen lain mukaan kiinteistön toinen omistaja.