Norja suree kuningas Haraldin kuolemaa – näin vallanvaihto etenee
Pitkän elämän eläneen kuningas Haraldin poismenon jälkeen valta siirtyy hänen pojalleen Haakonille.
Norjan edesmennyt kuningas Harald V eli pitkän ja tapahtumarikkaan elämän, johon mahtui myös pako sodan valtaamasta kotimaasta.
Katso video: Kuningas Harald on kuollut:
Pakeni sotaa
89-vuotiaana kuollut Harald syntyi vuonna 1937 Skaugumissa silloiselle kruununprinssi Olavi V:lle ja prinsessa Märtha Sofia Lovisalle. Harald oli myös Iso-Britannian edesmenneen kuningatar Elisabetin pikkuserkku.
Lapsena Harald joutui vuonna 1940 pakenemaan äitinsä ja kahden sisaruksensa kanssa Ruotsin kautta Yhdysvaltoihin Saksan hyökättyä Norjaan, ja perhe palasi kotiin vasta vuonna 1945 Saksan antauduttua.
Haraldista tuli automaattisesti kuningas vuonna 1991 isänsä kuningas Olavi V:n kuoltua. Kuningas Olavi oli 87-vuotias kuollessaan.
Väärä tieto kuolemasta
Noustuaan valtaan oli Harald ensimmäinen Norjassa syntynyt kuningas sitten vuoden 1370.
Vuonna 2017 kovasti elossa ollut kuningas Harald julistettiin vahingossa kuolleeksi norjalaisen uutistoimisto NTB:n toimesta.
– Norja suree. Kuningas Harald on kuollut, NTB viestitti silloin virheellisesti tilaajilleen.
Väärä tieto oikaistiin nopeasti Norjan hovin toimesta.
Kykeneekö Mette-Marit kantamaan vastuun?
Svensk Dam kertoi vuonna 2021 hieman siitä, mitä Norjassa tapahtuu Haraldin poismenon jälkeen.
Kruununprinssi Haakonista tulee kruununperimysjärjestyksen mukaisesti Norjan kuningas heti isänsä kuoltua.
Haakonin puolisosta, kruununprinsessa Mette-Maritista, tulee kuningatar. Kysymykseksi nousee kuitenkin se, kykeneekö keuhkofibroosia sairastava Mette-Marit ottamaan harteilleen kuningattaren roolin.
Tiedossa on myös juhlallisuudet Norjan suurkäräjillä, jossa Haakon vannoo valan käräjien edessä ja lupaa hallita Norjaa perustuslain mukaisesti ja ilmoittaa henkilökohtaisen mottonsa.
Kuningas Haraldin valitsemaa mottoa “Alt for Norge”, eli kaikki Norjan puolesta, ei ole vaihdettu yli vuosisataan, vaan sama motto on kulkenut kuninkaalta toiselle. Harald teki tietoisen valinnan jatkaessaan isänsä mottoa, joten Haakonin voisi kuvitella pitävän saman linjan.
Mitään varsinaisia kruunajaisia ei Haakonille tulla Svensk Damin mukaan järjestämään. Kuningas Haraldia ja kuningatar Sonjaa ei myöskään kruunattu, vaan heidät siunattiin kongesigning-seremoniassa.
Kansa ilmaisee surunsa
Kyseessä on juhlallinen, kirkollinen siunaus. Seremoniaa ei kuitenkaan välttämättä järjestetä kiireellä. Kuningas Haraldin ja kuningatar Sonian kongesigning tapahtui vasta kesäkuussa, vaikka kuningas Olavi menehtyi jo tammikuussa.
Kuninkaan poismenoa seuraavina päivinä on kansalla mahdollisuus toimittaa surunvalittelunsa, ja kuninkaan linnanaukion odotetaan täyttyvän kukista, kynttilöistä ja kirjeistä.
Näin tapahtui vuonna 1991 Haraldin isän kuoltua, ja luminen linnanaukio täyttyi lumikasoihin asetelluista kynttilöistä ja ruusuista. Kuningas Olavi oli kuollessaan Euroopan vanhin monarkki, aivan kuten myös poikansa Harald.
