Monacon hallitsijaperhe pukeutui ykkösiin – Jacquesin asu herätti porua
Jopa monacolaisittain ensiluokkainen pukeutuminen nousi kansallispäivän juhlan puheenaiheeksi.
Monaco vietti keskiviikkona (19.11.) kansallispäiväänsä tyylikkäin menoin, kuten kääpiövaltiossa kaikki julkisuus osataan hoitaa. Yksi mutta kuitenkin nousi esiin.
Arkistovideo: Jaloveristen massikukkarot vertailussa
Hoviperheen napakymppiluokkaa oleva pukeutuminen herätti erityiskiitosta, ja upea, tyyni kaunotar Charlene suorastaan loisti.
Kruununprinssi Jacquesin sotilasasu ei kuitenkaan saa lainkaan jakamatonta kiitosta.
Vaikka Jacques ja häntä pari minuuttia vanhempi kaksossisko Gabriella ovat supersuosittuja, vasta 10-vuotiaan lapsen esiintyminen sotilaana ei näinä aikoina herätä kaikissa iloa.
Ponnettomana asennossa
Sotilasasu kauhistuttaa Monacossa samanlaisin perustein kuin jopa perikonservatiivisessa brittihovissa. William valitsi Kate-vaimonsa sairaala-aikana olla mieluummin läsnä lapsilleen kuin edustaa kruunua.
Kruununprinssin velvollisuudet ja nykyaikainen lastenkulttuuri eivät juuri paiskaa tässä kohtaa kättä.
Jacques itse on liian nuori päättämään asiasta. Sen sijaan hän seisoi vaisun näköisenä Ruhtinaan Karabinieerikomppanian upseerin talviasussa, kun Ruhtinaan Karabinieerikomppania osoitti alamaisuutta ruhtinaalleen ohimarssillaan.
Pikkuprinssin asennon ja käsien kulman kanssa oli vähän niin ja näin, eikä yhtään enempää lapselta pidäkään odottaa.
Lopulta isä armahti poikansa, tuli tämän eteen seisomaan, tervehti sotilaallisesti ja Jacques vastasi tervehdykseen sotilaallisesti.
Sitten seremoniallinen sotilasshow oli lapselta ohi, ja isä palkitsi pikkuprinssin silittämällä tätä hellästi käsivarresta. Niin hän teki myös prinsessa Gabriellalle.
Iltajuhlassa perinteisempää
Ruhtinatar Charlenen kyky esiintyä ylväänä ruhtinattarena on maailman kaikkien hovien kadehdinnan kohteena.
Tällä kertaa teeman myötä määräytyneet valkoinen ja punainen tekivät äidistä ja tyttärestä kuin eri-ikäiset painokset samasta naisesta.
Illaksi Charlene vaihtoi iltapukuun, joka yllättäen näytti käyttäjänsä yllä paljon rennommalta kuin päiväasu hattuineen. Tietysti asu oli iltapukujen tapaan paljon juhlallisempi kuin päivän housupuku.
Tällainen asujen hallinta vaatii sekä puvulta että sen kantajalta jokaisen yksityiskohdan hyväksikäyttöä.
Yksityiskohdista muuan nousi myös kansainvälisen lehdistön huomion kohteeksi.
Se ei suinkaan ollut 1920-luvun flapper-tyttöjen kampaus aaltoilevine hiussuortuvineen. Se ei myöskään kokovalkean Armanin puvun ja tulipunaisen huulipunan yhdistäminen. Näiden värien kantaminen harmonisesti, sujui toki Charlenelta kuin lastenleikki, vaikka värit voivat olla viestiltään hieman ristiriitaiset.
Huomion sen sijaan herätti tiaraa käyttämällä osoitettu, vain nyökkäykseltä näyttävä mutta lopulta aika iso viittaus.
Kyseessä oli yksi harvoista kerroista, jona Charlene on hääpäivänsä jälkeen käyttänyt timantein koristettua Vaahtotiaraansa.
Vaahtotiara on Hello!-lehden mukaan Florez Baumerin suunnittelema, ja se on tehty Charlenen häitä varten heinäkuussa 2011. Tuolloin kantava ajatus on ollut, että tiara muistuttaa aallon pärskettä tai pientä vaahtokaretta ruhtinattaren otsalla muistona hänen aiemmasta elämästään uimarina.
Näin perinnettä juhlitaan
Monaco ottaa tietysti kaiken tehon irti kuninkaallisesta perheestään.
Aivan erikseen kruununprinssi Jacques ja prinsessa Gabriella kuvattiin toivottamassa hyvää kansallispäivää kaikille Monacon-mielisille.
Tärkeää oli päivätilaisuuden muodollisuudet, ja juuri päiväohjelman seremoniallisuuden vuoksi kukaties Charlenen iltapuku juhlallisuudestaan huolimatta tuntuikin rennommalta.
Toistuvat värit ovat tietty sinisen sävy esimerkiksi ruhtinaan väreissä, joka on hänen karabinieerirykmenttinsä univormuun liittyvä väri.
Tärkeämpää on joka paikkaa koristava punavalkoisuus. Se on Genovan keskiaikaisen kuningaskunnan peruja, josta Grimaldin suku on lähtöisin. Monacoon päästyään värit tosin asetettiin symboloimaan sielun valkoista viattomuutta sekä ruumiin ja uhrautumisen verta tai lihaa.
Sukupuoliroolit perheen asuissa näkyivät siten, että isä ja poika pukeutuvat sotilasvärien mukaan, äiti ja tytär puolestaan perheen ja suvun väreihin.
Juhlan päivämäärä on ollut vaihteleva, se on määräytynyt kulloisenkin ruhtinaan suojeluspyhimyksen mukaan. Albert kuitenkin piti isäsnsä suojelupyhimyksen päivän 19.11. kansallispäivän ajankohtana. Se on myös hänen oman valtaistuimelle astumisensa vuosipäivä.