Kuningatar Elisabetin radikaali valinta hätkähdyttää – synnyttäisitkö näin?
Elisabetin suosimalla tavalla synnyttää oli rajuja sivuvaikutuksia.
Kuningatar Elisabet oli ennätyspitkän hallitsijakautensa lisäksi myös neljän lapsen äiti. Hän avioitui prinssi Philipin kanssa 20. marraskuuta 1947 ollessaan vielä prinsessa.
Arkistovideo: Briteissä myös muoti voi olla jännittävää
Elisabetista tuli kuningatar vain 25-vuotiaana. Tätä ei odotettu, sillä alkuperäinen kruununperillinen oli hänen setänsä, tuleva kuningas Edvard. Setä kuitenkin luovutti kruunun Elisabetin isälle kuningas Yrjölle, joka menehtyi vuonna 1952 vain 56-vuotiaana.
Ensimmäinen lapsi, nykyinen kuningas Charles, syntyi vuonna 1948. Prinsessa Anne syntyi vuonna 1950, prinssi Andrew vuonna 1960 ja prinssi Edward vuonna 1964.
Kuninkaallisilla on kautta aikojen ollut omat tapansa hoitaa tiettyjä asioita. Sama pätee myös synnytykseen, jota moni sen kokenut henkilö epäilemättä pitää kivuliaana.
Kuningatar Elisabetia synnytyksen tuska ei kuitenkaan koetellut, ainakaan kolmella ensimmäisellä kerralla.
Lääkitys käytössä
Daily Mailin mukaan Elisabet vaivutettiin "hämärään uneen" (saks. dämmerschlaf, engl. twilight sleep) Charlesin, Annen ja Andrew'n synnytyksien ajaksi.
Lääkityksen olivat kehittäneet vuonna 1906 saksalaiset Bernhard Kronig ja Karl Gauss. Se toimi skopolamiinin ja morfiinin yhdistelmänä vaivuttaen potilaan muistinmenetystilaan, joten muistoja synnytyksestä ei jäänyt.
"Kivuttomat" synnytykset olivat suosittuja tuohon aikaan, ja niitä kerrotaan tehdyn esimerkiksi Yhdysvalloissa ja eri puolilla Eurooppaa. Synnytys hoidettiin yleisimmin pihdeillä.
Elisabetin päätöstä käyttää lääkitystä pidettiin tuohon aikaan radikaalina.
Skopolamiini on tätä nykyä matkapahoinvoinnin hoitoon käytetty lääke, mutta sillä on myös päihdyttäviä vaikutuksia. Morfiini puolestaan on yhä käytössä kivunlievityksessä sekä huumausaineena.
Rajut vaikutukset
Tätä nykyä kyseistä metodia ei enää suosita. Suurimpana syynä on se, että käytännössä huumehuuruiseksi lääkityt äidit saattoivat unohtaa kokonaan synnyttäneensä. Tällöin he eivät välttämättä edes tunnistaneet vastasyntynyttä vauvaansa.
Lääkkeen avulla synnyttävät naiset sidottiin pehmustettuihin sänkyyn, heidän silmänsä peitettiin ja heidän korviinsa laitettiin pumpulia. Toisinaan heillä oli jopa pakkopaidat päällä.
– Tajuissaan, mutta tiedottomina teoistaan, hämäräunen vaikutuksessa olevat naiset heittelehtivät ja kiljuivat, ja heräsivät usein dissosiaation tunteisiin, hankaumia käsivarsissaan siteitä vastaan tappelemisesta, kuvailee synnytysoppaan kirjoittanut kirjailija Milli Hill.
– Tämä yhdistettynä sivuoireisiin, kuten karmeisiin takaumiin, lisäsi synnytyksen ongelmia ja jopa kuolemia. Tämä aiheutti metodin suosion hiipumisen, mutta skopaliinin ja koko "taju kankaalle" -konsepti pysyi käytössä vielä 60 vuotta 1900-luvulla, hän kertoo.
Hereillä viimeisessä synnytyksessä
Elisabetin kohdalla ei ole tietoa siitä, kuinka lääkitys häneen vaikutti. Hänen on kuitenkin kerrottu kärsineen synnytyksen jälkeisistä ongelmista.
Jotakin kertonee myös se, että prinssi Edward syntyi luonnollisemmin keinoin. Edwardin syntymä oli myös sillä tavoin poikkeuksellinen, että se oli ensimmäinen, jossa prinssi Philip oli mukana.
Aiemmin Philip oli ollut urheilemassa lastensa syntymien aikana. Ajatuksen Philipin mukanaoloon antoivat Elisabetille väitetysti naistenlehdet.
Philip oli näin ensimmäinen nykymonarkian jäsen, joka näki lapsensa syntymän.