Kruununprinsessa Mette-Marit: Tyrmistyttävä kuvakohu

Kruununprinsessa Mette-Marit: Tyrmistyttävä kuvakohu

Deepfake-kuvia jakavat tilit piinaavat jälleen kuninkaallista perhettä.

Norjan kruununprinsessa Mette-Marit on joutunut harmillisen kuvakohun kohteeksi. Kruununprinsessa sairastaa parantumatonta keuhkofibroosia, mikä on saanut Norjan kansalaisetkin huolestumaan.

Arkistovideo: Kruununprinsessa rikkoi hiljaisuuden

Tilanteeseen liittyy myös erikoinen, nykyaikainen lieveilmiö, kun Mette-Maritista ja muusta kruununprinssiperheestä on julkaistu sosiaalisessa mediassa valekuvia.

Vale- eli deepfake-kuvia on nähtävillä usealla Facebook-tilillä, joilla on niin ikään tekaistut nimet.

Kuvissa Mette-Marit nähdään esimerkiksi sairaalasängyllä perheensä ympäröimänä. Yksi kuvia levittävistä käyttäjistä väittää jakavansa "uutisia kuninkaallisesta perheestä, virallisia hetkiä, julkisia edustustehtäviä ja ajattomia kuninkaallisia tarinoita".

Ilmiselvästi epäaidoissa kuvissa nähdään hyvin intiimejä hetkiä. Henkilöiden kasvot on sumennettu, sillä kuvissa eivät esiinny oikeasti kuninkaallisen perheen jäsenet vaan tekoälyllä luvatta luodut versiot.
Ilmiselvästi epäaidoissa kuvissa nähdään hyvin intiimejä hetkiä. Henkilöiden kasvot on sumennettu, sillä kuvissa eivät esiinny oikeasti kuninkaallisen perheen jäsenet vaan tekoälyllä luvatta luodut versiot.

Rajuja tekoälykuvia

Tilin julkaisemissa kuvissa näkyy muun muassa epäaito kuva Mette-Maritin pojasta Marius Borg Høibysta vankilasellissä. Toisessa kuvassa Marius istuu sängyssä istuvan äitinsä vieressä halaten tätä.

Julkaisujen tiedoissa ei ole merkintää siitä, että ne ovat tekoälyllä tehtyjä.

Moni julkaisuja kommentoinut huomauttaa, etteivät kuvat ole aitoja ja vaatii niiden poistamista. Joukkoon mahtuu kuitenkin myös ihmisiä, jotka uskovat kuvien aitouteen.

Yhdessä kuvassa näytetään feikki-Marius istumassa feikki-Mette-Maritin sängyn vieressä.
Yhdessä kuvassa näytetään feikki-Marius istumassa feikki-Mette-Maritin sängyn vieressä.

Toisella, samankaltaisella tilillä on niin ikään röyhkeitä kuvia, joissa esimerkiksi prinsessa Ingrid Alexandra syöttää lusikalla sängyssä makaavaa äitiään.

Kuvan väitetään olevan otettu kesäkuun alussa, ja kruununprinsessan väitetään esimerkiksi "näyttävän vahvemmalta ja itsevarmemmalta, mikä antaa toivoa kuninkaallista perhettä seuraaville". Tekoälyllä luodun kuvan kerrotaan kuvastavan "koskettavaa hetkeä äidin ja tyttären välillä".

Toisenkaan tilin julkaisuissa ei ole merkintää tekoälystä, vaan kuvat on jaettu tavalla, jolla ne esittävät aitoja kuvia ja uutisia.

Törkeä valekuva näyttää siltä kuin se olisi otettu salaa oven takaa.
Törkeä valekuva näyttää siltä kuin se olisi otettu salaa oven takaa.

Valetilit riivaavat

Norjan TV2:n mukaan kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun ulkomaiset sometilit luovat norjankielistä sisältöä tekoälyn avulla. Aiemminkin teemana on ollut kuninkaallinen perhe ja sen jäsenten valekuvat.

Meta on myöntänyt aiemmin poistaneensa useita Facebook-tilejä tästä syystä. Hovi ei ole kommentoinut asiaa TV2:lle, eikä media ole tavoittanut henkilöitä valetilien takana.

Myös Seiska tavoitteli hovin tiedotusosastoa deepfake-kuviin liittyen.

Kuvat ovat keränneet laajaa huomiota, eivätkä kaikki ole huomanneet niiden epäaitoutta.
Kuvat ovat keränneet laajaa huomiota, eivätkä kaikki ole huomanneet niiden epäaitoutta.

Juristi Jon Wessel-Aas kommentoi, että tileillä jaetut kuvat esittävät hyvin henkilökohtaisia tilanteita. Jos kyseessä olisi aitoja kuvia, niiden julkaisu ilman suostumusta olisi rikos.

Tässä tilanteessa tekoälykuvat vertautuvat hänen mielestään aitoihin kuviin, sillä kuvissa on käytetty kruununprinsessan ja muiden perheenjäsenten kasvoja. Tilanne olisi eri, jos kuvat esitettäisiin selkeästi AI:n avulla luotuina.

– Silloinkin yksityisyyskysymyksiä olisi pohdittava, mutta pohdinta keskittyisin enemmän kontekstiin ja siihen, joutuisivatko kuvien kohteet rooliensa takia kestämään tällaista julkaisua, hän muotoilee.

Mikä deepfake?

Deepfake- eli syväväärennöskuvilla tarkoitetaan tekoälyn avulla yhdistettyä ääntä, kuvia tai videoita. Syväväärennökset ovat kuvia ja videoita, joissa henkilö esimerkiksi sanoo tai tekee jotakin, mitä ei ole oikeasti koskaan tehnyt. Tätä hyödyntävät jo esimerkiksi rikolliset.

Lisäksi deepfakejen avulla voidaan pyrkiä romuttamaan jonkin henkilön mainetta tai luotettavuutta tai sitä voidaan käyttää häirinnän välineenä tai informaatiovaikuttamisessa, kuten disinformaation levittämisessä.

Deepfaken tunnistamiseen auttaa kriittisyys; missä ja miksi kuva on julkaistu, herättääkö se esimerkiksi tunnereaktioita ja voiko siinä esitetyt asiat tarkistaa toisista lähteistä? Myös kuvan yksityiskohdat, kuten varjot ja valot, sumentumat tai epätarkkuudet voivat helpottaa syväväärennöksen tunnistamista.

Lähde: Kyberturvallisuuskeskus