Britannian ja Norjan hoveilla yllättävä yhteys
Norjan kruununprinsessan ja prinssin nimet löytyvät myös Britannian kruununperimysjärjestyksestä.
Norjan kuningas, kruununprinsessa ja prinssi ovat päätyneet valokeilaan brittihovissa. Kyse on perimysjärjestyksestä, joka pitää sisällään yllätyksen.
Videolla esitellään Britannian hovin kruununperimysjärjestys:
Taustalla on kuninkaallinen sukusolmu, joka vie kuningatar Maudiin ja 1900-luvun taitteeseen. Maud oli Britannian kuningas Edvard VII:n tytär. Hän meni naimisiin Norjan kuningas Haakon VII:n kanssa vuonna 1896.
Siitä asti norjalaisilla siniverisillä on ollut pieni, mutta historiallisesti merkittävä yhteys myös Britannian kruunuun.
Kun Britannian kruunujonoa selaa prinssi Williamin, tämän lasten, prinssi Harryn jälkeläisten ja kohuissa rypeneen Andrew Mountbatten-Windsorin ohi, vastaan alkaa tulla nimiä muista eurooppalaisista kuningashuoneista.
Myös Norjan kuningasperheen jäseniä löytyy brittien kruununperimysjärjestyksestä, mutta vasta noin sijan 90 tienoilta Hello!-lehden mukaan. Listalla on muun muassa kuningas Haakon VIII perheineen.
Pikkuveli kiilaa ohi Briteissä
Suurin eroavaisuus Norjan ja Brittien perimisjärjestyksessä koskee kruununprinsessa Ingrid Alexandraa ja prinssi Sverre Magnusta.
Norjassa kruununprinsessa Ingrid Alexandra on isänsä jälkeen ensimmäisenä kruununperimysjärjestyksessä. Hänestä on tulossa Norjan ensimmäinen hallitseva kuningatar noin 600 vuoteen.
Britanniassa tämä menee toisin päin.
Brittihovin vanhemmat perimyslait perustuvat miespuolisten perillisten suosimiseen. Niinpä Sverre Magnuksen kiilaa Ingrid Alexandran ohi sukupuolensa vuoksi.
Syy löytyy lakipykälistä
Vuonna 1990 Norja muutti kruununperimystään niin, että vanhin lapsi perii kruunun sukupuolesta riippumatta.
Britanniassa vastaava muutos koskee vasta 2011 jälkeen syntyneitä.
Sen vuoksi Ingrid Alexandraa, 22, ja Sverre Magnusta, 20, koskee Britanniassa vanhemmat, poikia suosivat, kruununperimyslait.
Sama vanha laki koskee myös brittihovin omia rivejä. Elisabet II:n ja prinssi Philipin toinen lapsi, Charles III:n pikkusisko, prinsessa Anne on vasta pikkuveljiensä prinssi Andrewn ja prinssi Edwardin jälkeen perimässä kruunua.
Myös Haakon VIII:lle kävi hyvä tuuri, että kruunuperimysjärjestystä ei ollut vielä muutettu sukupuolesta riippumattomaksi – muutoin prinsessa Märtha Louise olisi perinyt Norjan kruunun.
Pienet piirit
Käytännössä Haakonin mahdollisuus päätyä Britannian valtaistuimelle on toki lähinnä historiallinen kuriositeetti, sillä hänen edellään on kymmenittäin perillisiä.
Tämä on kuitenkin muistutus siitä, miten Euroopan hovit ovat edelleen yksi suuri, monimutkainen sukutaulu – Tanskan kuningas Kristian IX:ttä ei kutsuttu turhaan "Euroopan appiukoksi" 1800–1900-lukujen taitteessa, sillä neljä hänen kuudesta lapsestaan päätyi eri maiden kuninkaallisiksi.
Norjan hovi on elänyt viime viikkoina raskasta aikaa. Kuningas Harald V saateltiin haudan lepoon 9. syyskuuta, ja vain kaksi päivää hautajaisten jälkeen Haraldin isosisko prinsessa Astrid menehtyi.