Sanoma Pro: Jenni Haukiolta paljastuksia Aaro-pojasta
Tohtori Jenni Haukio puhui lukutaidon kehittämisen puolesta Balanssi-tilaisuudessa.
Jenni Haukio osallistui vastikään Sanoma Pron virtuaaliseen Balanssi-iltaan, jossa keskusteltiin lukutaidon yhteiskunnallisesta merkityksestä.
Video: Jenni Haukio ja Suzanne Innes-Stubb saapuvat eduskuntaan:
Runoilijana kunnostunut ex-presidentin rouva on valtiotieteiden tohtori. Jenni työskentelee nykyään kustantamo WSOY:n yhteiskuntasuhteiden ja -vastuun johtajana. Jennin aloitteesta WSOY pyrkii laajentamaan keskustelua lukutaidosta tuomalla esiin sen heikkenemisen yhteiskunnallisia vaikutuksia muun muassa tulevaisuuden työvoiman laatuun ja työvoiman ulkopuolelle jäävien nuorten määrään.
Vähemmän ruutuaikaa
Jenni toi esiin keskustelussa vanhempien oman esimerkin merkityksen siinä, että lapset ja nuoret löytäisivät kirjojen pariin. Hän muistutti myös, että etenkin nuorille on tärkeää, että heille suunnattu kirjallisuus on monimuotoista. Jennin mukaan nuorille täytyy tarjota kirjoja, jotka reflektoivat tämän päivän yhteiskuntaa ja tuovat esiin vähemmistöidentiteettejä.
Jenni muisteli keskustelussa lukeneensa eräästä tutkimuksesta, että 16 prosenttia 10-vuotiaista lapsista ei koskaan näe vanhempaansa lukemassa kirjaa.
– Haluaisin nostaa sellaisen, ehkä vähän tabuksikin jääneen aiheen tässä keskustelussa esiin. Myös aikuisten keskittymiskyky on heikentynyt merkittävästi. Myös aikuiset tarvitsisisvat tukea oman keskittymiskykynsä vahvistamiseen, Jenni totesi ja jatkoi:
– Vaadimme nykyään lapsilta ja nuorilta paljon asioita, joihin me vanhemmatkaan emme välttämättä itse kykene. Kuten esimerkiksi rajoittamaan älypuhelinten käyttöä ja ruutuaikaa. Se voi olla vaikea asia kohdata, mutta mielestäni jokainen meistä voi myös tarkastella omalta osalta sitä, millaista esimerkkiä näyttää lapselle tai nuorelle arjessa, Jenni painotti.
Aarolle iltalukemista
Jenni valotti keskustelussa hieman hänen ja puolisonsa Sauli Niinistön Aaro-pojan kirjamieltymyksiä.
– Meillä on ekaluokkalainen, joka kovasti tykkää kirjallisuuden ja kielen tunneista siellä. Meillä luetaan hyvin laajasti kaikkea mahdollista lastenkirjallisuutta. Eilen illalla luettiin viimeksi taas Mauri Kunnaksen Urheilukirja ja Riikka Jäntin Pikku Hiiri. Riikan Pikku hiiru -sarjaa on luettu moneen kertaan, Jenni paljasti.
Jenni painotti keskustelussa sitä, että on tärkeää, että lapselle luetaan kotona ennnen kuin lapsi itse oppii lukemaan.
Jenniltä kysyttiin, mitä kirjoja hän itse lukee mielellään. Jenni totesi, että hän on lukenut aikuisiällä uudestaan samoja krjoja, joista hän piti lapsena. Näitä ovat esimerkiksi kirjasarjat Karhuherra Paddingtonista, Katto Kassisesta ja Kiljusen herrasväestä.
Lukemisen ilon kadottaneelle aikuiselle Jenni suositteli Hannu Mäkelän Runouden ylistys -kokoelmaa.
Jenni linjasi, ettei kuuntele juurikaan äänikirjoja vaan suosii painettua kirjallisuutta. Hän kuitenkin iloitsi siitä, että erilaisten kirjaformaattien määrä on moninaistunut.
Haikeat ajat
Jennin ja Saulin ainoa yhteinen lapsi Aaro aloitti ekaluokan tänä syksynä. Jenni kirjoitti tuntemuksistaan ekaluokkalaisen tulevana äitinä Kotiliesi-lehden kolumnissa viime keväänä. Jenni myönsi, että lapsen koulunaloitus herättää haikeutta.
– Hetki sittenhän hän vielä oli aivan pieni. Silti päällimmäisenä tuntemuksenani on paremminkin innostunut odotus, Jenni kirjoitti.
Jenni kertoi olevansa poikansa tukena uudessa elämänvaiheessa ja uskoi, että hän itsekin oppisi jotain uutta Aaron koulutaipaleen myötä.
Jenni kuvaili poikaansa tiedonjanoiseksi, uteliaaksi ja erilaisia ilmiöitä mielellään pohdiskelevaksi lapseksi. Jennin mukaan Aaro esittää kysymyksiä, joihin voi olla vaikea vastata.
– Aina kun lapseni innostuu jostain teemasta kuten dinosauruksista, fossiileista, historiasta tai hyönteisistä, heittäydyn täysillä mukaan, Jenni summasi.