Podcast: Jone Nikulalta paljastus Hanoi Rocksista
Jone muistelee Aki Linnanahteen podcastissa aikaansa Hanoi Rocksin taustalla.
Radio Cityn taajuuksilla tätä nykyä kansaa viihdyttävä radiojuontaja Jone Nikula vastasi myöntävästi juontaja Aki Linnanahteen kutsuun, ja saapui Akin omaa nimeä kantavan talk show'n vieraaksi.
Video: Jone Nikula kertoi huhtikuussa Seiskalle voinnistaan sydänkohtauksen jälkeen
Aki Linnanahde Talk Show'n tuoreimmassa jaksossa kaksikko keskustelee muun muassa Jonen ajoista legendaarisen Hanoi Rocks -yhtyeen kiertuemanagerina ja tiedottajana.
Ajallisesti Jonen työ kotimaisen rokkibändin taustalla sijoittuu 2000-luvun taitteeseen ja Hanoin toiseen tulemiseen.
Todisti riitelyä ja taideneroutta
2000-luvun taitteessa suosikkibändi tarjosi Jonelle tiedottajan pestiä, johon hän tarttui.
– Silloin jätkät teki jo sitä People Like Me EP:tä (2002), Jone kertaa.
– Lähdin sitten studiolle messiin juttelemaan jätkien kanssa, koska olimme sopineet jo manageriportaan kanssa, että teen sitä työtä.
Jone liittyi yhtyeen taustajoukkoihin vaikeassa tilanteessa: bändin nokkamiehen Michael Monroen ensimmäinen vaimo Jude oli juuri kuollut edellisvuonna.
– Michaelilla ei ollut silloin helppoa, Jone kertoo,.
Mutta helppoa ei ollut kitaravirtuoosi Andy McCoyllakaan: hänellä oli vielä kipuja jaloissaan, sillä Andy oli pudonnut pari vuotta aikaisemmin parvekkeelta.
Studiotyöskentelyyn vaikutti kaksikon kiivas suhde ja erilaiset persoonat: Andy saattoi suutahtaa, Michael taas ei koskaan hakenut riitaa.
– He ovat ihan vitun hyviä yhdessä, Jone sanoo.
Syy on Jonen mukaan selvä.
– Andy tekee sellaisia biisejä, jotka Michael pystyy kohottamaan kuolemattomiksi.
Pelkkää auvoa kahden suuren taiteilijan yhteistyö ei ollut. Jone kertoo podcastissa, että Andy oli tuolloin "tavallistakin tokkuraisempi" jalkakipujensa takia, ja Michael eli synkkiä aikoja.
– Oli siinä vääntämistä, Jone naurahtaa.
Kaksikon välille syntyi riitoja, mutta ne tulivat Jonen mukaan pelkästään tekemisestä: heitä yhdisti kunnianhimo.
– Että tuo ei ole tarpeeksi hyvä. He tappelivat nimenomaan siitä, että tuo ei riitä.
Kaksikon työajat erosivat toisistaan: Michael tuli studiolle aamutuimaan ja painoi töitä koko päivän. Andy saapui puolestaan iltapäivän tienoilla ja työskenteli niin sanotusti iltavuorossa.
– Jäbät eivät tehneet varsinaisesti tehneet yhtä aikaa töitä studiolla, Jone kertoo.
Miksaajalla oli iso homma pysyä muutosten perässä.
– Ensin toinen tulee ja poistaa 200 raitaa, ja sitten toinen painaa sinne 120 lisää. Mutta lopulta siitä tuli hemmetin hyvä levy.
Mukana kiertueella Japanissa
Hanoi Rocks lähti uuden tulemisensa saattelemana tekemään 11 keikan kiertueen Japaniin. Tuolloin Jone oli bändin kiertuemanagerina.
Pesti ei kuitenkaan ollut ihan perinteisimmästä päästä, vaikka siihen budjetointi ja lipunmyynnin seuraaminen liittyikin.
– Enemmän olin sellainen glorifioitu pikkolo, Jone sanoo.
– Katsoin, että starojen laukut löytävät tiensä hotellihuoneeseen ja sieltä sitten seuraavaan kuljetukseen. Ja sitten tasoittelin mahdollisia ryppyjä artistien välisessä rakkaudessa.
– Mutta voi poijaat, oli siinä hetkensä kyllä.
Vaikka tunnelma kiertueella meni aika ajoin kaoottiseksi, tärkein säilyi.
– Kaiken keskellä siisteintä oli se, että joka kerta, kun ne jätkät pääsi lauteille, niin se keikka oli hyvä.
Aki Linnanahde Talk Show kuunneltavissa Podimossa.