Minna laihtui 100 kiloa viidessä vuodessa – näin hurja muodonmuutos onnistui

Carmen Heikkilä

9.3.2022 06:02

Kuvat: Timo Korhonen ja Minnan albumi

Mäntyharjulainen Minna Voutilainen, 35, kiidätettiin viisi vuotta sitten ambulanssilla sairaalaan.

– Elämäntyylini oli sellainen, etten välittänyt terveydestäni lainkaan. Tiesin olevani vaikeasti lihava, en hoitanut diabetestani, kuten olisi pitänyt, ja minulla oli monia muitakin sairauksia, kuten haima- ja maksatulehdukset.

Minna oli tuolloin lihavimmillaan, ja vaaka näytti 159 kiloa. Se on normaalillekin ihmiselle todella paljon, mutta Minnalla hengenvaarallinen lukema, sillä hänellä on pituutta vain 120 senttiä.

Minnalla ei ole lihavuusvuosistaan juurikaan kuvia. – En antanut kenenkään kuvata minua, sillä inhosin itseäni niin paljon, mutta tässä minä painan sen 159 kiloa.

Minna kärsii harvinaisesta sairaudesta: Olen ainoa Suomessa

Minna tunnustaa olleensa alkoholin suurkuluttaja kuuden vuoden ajan ennen sairaalaan joutumistaan.

Minna sanoo juoneensa pahaan oloonsa päivittäin.

Juha-Pekka Vainio on seissyt Minnan tukena niin hyvinä kuin huonoina vuosina. – Yhdessä tässä eletään ja tuetaan toisiamme, Juha-Pekka sanoo.

– Lääkärin sanat pysäyttivät minut. Olin juonut kuin sieni siihen tahtiin, että ruokatorveeni oli syöpynyt yli kahden sentin reikä. En ollut hoitanut sokeritautiani, ja sisäelimeni olivat tulehtuneet.

Lääkärin sanat pysäyttivät Minnan – ”Join kuin sieni siihen tahtiin, että ruokatorveeni syöpyi reikä”

Minna oli sairaalassa viikon ja sai lähtiäisiksi lääkäriltä vakavan varoituksen.

– Kotiin päästyäni sanoin miehelleni, että nyt loppuu kaikki ryyppääminen ja ateriat menevät uusiksi. Heitin kaapeista roskiin kaiken epäterveellisen, ja kaupasta tuotiin enää pääasiassa vihanneksia.

– Teen erilaisia keittovariaatioita kasviksista. Keitot ovat laihduttajien ruokaa, viidessä vuodessa sata kiloa laihduttanut Minna opastaa.

Aiemmin hän oli hakenut joka päivä grilliltä pitsaa tai kebabeja, joskus useaankin otteeseen.

Viidessä vuodessa painoa on tippunut sata kiloa, jopa yli.

– Ajatella, tämäkin iso teltta oli minulle aikoinaan kireä kuin nakinkuori.

Minna sai tarpeekseen hällä väliä -asenteestaan ja ymmärsi, että jos hän haluaa nähdä poikansa kasvavan aikuiseksi, hänellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ryhdistäytyä.

– Vuotta aiemmin kuusivuotias poikani oli päässyt hyvään sijaisperheeseen. Nyt hän on 12-vuotias ja käy luonani kerran kuukaudessa, mikä on aivan ihanaa. Hän rakastaa sijaisperhettään ja tykkää olla siellä. Olen onnellinen, että hänellä on yhteys yhä myös minuun.

Minna katsoo tulevaisuuteen toiveikkaana. Nyt hän kykenee kävelemään omin jaloin, eikä tarvitse pyörätuolia.

– Puen itse vaatteet päälleni ja selviän muutenkin ilman jatkuvaa apua. Nämä ovat valtavan tärkeitä asioita ja olen jokaisesta uudesta päivästä kiitollinen!