Mikko Parikka ärähtää vanhemmuudesta: "Todella väsynyttä"
Salkkarit-tähti ei pidä siitä, että lapset kasvavat niin nopeasti.
Näyttelijä Mikko Parikka, 37, nauttii kesälomalla kahdeksan kuukauden ikäisen kuopuksensa seurasta.
Salkkarit-tähdet tunnustavat paheensa:
Mikko ja Sara Parikka saivat lokakuussa neljännen lapsensa. Kolme edellistä lasta ovat olleet tyttöjä, tuorein tulokas on poika.
– Onnellisin asia on ollut se, että kuopuksemme isosiskoista on ollut hirveästi apua. Ei tarvitse tehdä itse ihan kaikkea, Mikko huokaa Seiskalle Salatut elämät -sarjan kevätpressissä.
Mikko näyttelee Salkkareissa Jiri Viitamäkeä.
– Tytöillä on todella vahva tahto ja he ovatkin itse halunneet auttaa ilman, että meidän vanhempien olisi tarvinnut käskyttää heitä. He ovat aiemminkin tykänneet viettää toistensa kanssa aikaa.
Mikko kärvistelee lastensa kanssa saman asian äärellä, kuin monet muutkin vanhemmat.
– Toivon, että aika ei menisi niin nopeasti. Kahdeksan kuukautta on mennyt jo hujauksessa, hän harmittelee.
Yksilöllisiä pilttejä
Aika on kulunut jokaisen lapsen kanssa yhä nopeammin.
– Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, mutta se on totta.
Mikon ja Saran lapset ovat syntyneet vuosina 2014, 2015, 2020 ja 2025.
– Vaikka lapset tulevatkin niin sanotusti samasta tehtaasta, he ovat keskenään todella yksilöllisiä ja jokaisen kanssa toimivat hyvin eri asiat.
Siinä mielessä vanhemmat ovatkin joutuneet opettelemaan jokaisen piltin kohdalla uudet niksit ja temput.
Lasten turvaverkko
Salatut elämät jäävät tuttuun tapaan taas kesällä esitystauolle. Vauvan myötä Mikolla on hyvin selkeä merkitys olemiselleen ja lomailulleen.
– Neljännen lapsen kohdalla sitä jo tietää, että joka vuosi olen heille tarpeettomampi. Jossain vaiheessa tehtäväni on olla ainoastaan lasteni turvaverkko, jota heidän ei toivottavasti tarvitse käyttää.
Mikko myöntää kärsivänsä pienestä kriisin poikasesta lastensa kasvua ajatellen.
– Esikoiseni syntyi juuri ja hänkin on jo 12-vuotias esiteini.
Toiveissa tyttö
Mikko myöntää olevansa herkkis. Hän liikuttuu lastensa isoissa elämänmuutoksissa, kuten päiväkotitaipaleen tai eskarin päättyessä.
– Olen ollut tietyissä asioissa aina herkkä, mutta lasten myötä se puoli on vahvistunut.
Vanhemmuuteen liittyen Mikko on huomannut ärsyyntyvänsä stereotypiasta, jonka mukaan miehet toivoisivat itselleen usein poikalapsia.
– Suvussamme on syntynyt aina poikia ja olin asennoitunut samaan myös omien lasteni kohdalla. Olen kuitenkin miettinyt, että olisipa ihanaa jos tulisikin tyttö. Ja sitten niitä tuli kolme!
– Minusta on todella väsynyttä, että isät haluaisivat aina vain poikia. En jaksa sellaista yhtään, Mikko tuhahtaa.
Hän kuitenkin tarkentaa, että poikavauvan toivomisessa ei ole itsessään mitään vikaa.
– Asian olettaminen kaikilta miehiltä on mielestäni vain tyhmää.
Isä oli läsnä
Omassa lapsuudessaan Mikko kasvoi suuren perheen ja suvun keskellä.
– Elämässäni on ollut paljon vahvoja naisia. Isältä ja isoisältäni sain puolestani mallin läsnäolosta. Eniten olen ollut kuitenkin kiitollinen siitä, että lapsuudessani on mahdollistettu harrastaminen. Se on muovannut minua eniten sellaiseksi kuka olen nykyään.
– Kun lapsiltani joskus kysytään, minkälainen isä olin, toivoisin, että he kertoisivat minun olleen läsnä.
