Laulaja Tuula Amberla avautuu rasismista: Puutun häirintään vaikka kadulla
Tuula haluaa omalla toiminnallaan vaikuttaa erityisesti rasismin, häirinnän ja naisten vähättelyn vastustamiseen.
Tuula Amberla on Helsingin keskuskirjasto Oodissa kuin kotonaan.
– Tämä kolmas kerros on upea! Täytyy katsoa myös tarkkaan, minkä kirjan kanssa poseeraan, Tuula ilmoittaa.
Sopivaksi kirjaksi kelpaa Joel Haahtelan Hengittämisen taito.
Kirjastossa oleilu ei ole Tuulan tapauksessa erityistä, sillä 40. juhlavuotta artistina viettävä laulaja on työskennellyt koko uransa ajan myös kirjastossa. Parhaillaan hän työskentelee Uudessakaupungissa erikoistuen lastenkirjoihin satutunteineen.
Suuri yleisö muistaa Tuulan erityisesti soolouraltaan 1980-luvun alun hiteistä. Lulu-levy myi timanttia vuonna 1984, eli yli 50 000 albumia ja heti perään vuonna 1985 Pienet sanat kultaa yli 25 000 myydyllä albumilla.
Kaikki ovat samanarvoisia
Tuula teki juuri juhlakonserttikiertueen. Hän saa yhä valituksia siitä, ettei kiertue yltänyt Helsinkiin saakka.
Lähestyvä eläkeikä ei ole Tuulan mielestä ollenkaan ajankohtainen. Kahden uran taktiikka on tuonut tasapainoa ja pitänyt keikkamäärät maltillisina.
– En minä eläkkeelle jää, ellei väkisin potkita pois. Sama koskee musiikkia. Nyt taas tutustun hitteihini uudestaan, kun minulla on hyvä bändi täynnä jazz-miehiä.
Lulu-hitistä tutulla laulajalla on yllättävä ammatti – ”onnistuin yhdistämään keikkailuun!”
Tuula on aktiivinen myös sosiaalisessa mediassa. Hän haluaa omalla toiminnallaan vaikuttaa erityisesti rasismin, häirinnän ja naisten vähättelyn vastustamiseen.
– Kirjastossa ei sallita minkäänlaista rasismia. Siellä kaikki ovat samanarvoisia. En myöskään voi sietää mitään nuorille huutelua vaikkapa bussipysäkeillä. Olen aina valmiina puolustamaan heitä siinä tilanteessa. Asun maalla, joten varmaan siksi en juurikaan päädy noihin tilanteisiin, Tuula miettii.