Kirsi Salo elää yksin metsän keskellä: ”Romahdin kun vein pojat Helsinkiin”
Toinen pojista on täysikäinen ja käy armeijaa, toinen lähestyy täysikäisyyttä.
Kirsi Salon, 56, pihamaalla hiljaisuus suorastaan humahtaa päälle. Äänisaasteeseen tottuneellekorvalle tilanne on uusi, mistään ei kuulu mitään.
– Kaikki vieraani sanovat samaa, Kirsi naurahtaa.
– Täällä ei ole ääni- eikä valosaastetta, ilmansaasteista puhumattakaan. Kotini on kaukana isosta tiestä, täällä on kaikki kirkasta ja puhdasta. Pihalta voi ottaa vaikka maitohorsmaa ja tehdä siitä ruokaa, Kirsi kuvailee Juvassa, Onnellisten kylässä sijaitsevaa paratiisiaan.
Kirsin uskomaton ekotaloprojekti on tullut onnellisesti maaliin, ja hän on asunut talossa kahdeksan kuukautta.
Idylli vaikuttaa täydelliseltä, vaikkakin Kirsin parisuhdestatus on muuttunut. Suhde savolaiseen metsästäjämieheen on päättynyt.
Lue lisää: Kirsi Salon parisuhde päättyi – ”Olin aina pölyinen, likainen ja stressaantunut”
Laatuaika vähissä
Kirsin mukaan taloprojekti ja tuore suhde olivat huono yhdistelmä.
– Meillä oli tosi kivaa yhdessä, mutta olin rakennustyömaalla 95 prosenttia ajastamme. Olin aina pölyinen, likainen ja stressaantunut. Myös väsynyt ja välillä kipeä milloin mikäkin nivel turvonneena, Kirsi myöntää.
Kirsin mukaan suhde ei päässyt oikeuksiinsa.
– Ehkä itse olisin kaivannut enemmän tukea rakennusprojektin keskellä, ja hän olisi kaivannut enemmän laatuaikaa. Tässä tilanteessa kummankaan toiveet eivät kohdanneet.
Lue lisää: Eronnut Kirsi Salo: Parisuhteeni eivät ole koskaan kaatuneet riitoihin
Kirsi on tämänhetkiseen elämäntilanteeseen erittäin tyytyväinen.
– Vielä viisi vuotta sitten en olisi uskonut, että asuisin Savossa metsän keskellä, helsinkiläissyntyinen Kirsi myöntää.
Kirsille ainoa huono puoli on etäisyys hänen poikiinsa.
– Yhden kerran romahdin. Kun vein luonani olleet pojat takaisin Helsinkiin, heidän poislähtenyt energiansa tuntui täällä raastavalta. Rakastan heitä liikaakin, Kirsi myöntää pyyhkien silmiään.
Toinen pojista on täysikäinen ja käy armeijaa, toinen lähestyy täysikäisyyttä. Pojat harjoittavat itsenäistymistä isänsä kanssa, eikä äitikään ole kuin kolmen ajotunnin päässä.
Ja kun äiti huristelee moottoritiellä kohti Helsinkiä, hänellä on auto täynnä ruokaa pojille: oman kanalan kananmunia, lähdevettä, mustikoita, lihaa ja kesäkurpitsoja.
– Kaikki on kelvannut. Kesäkurpitsatkin, tosin sillä ehdolla, että kerron heille, mitä niistä voi tehdä, Kirsi hymyilee.
Lue lisää: Metsän keskellä asuva Kirsi Salo: Elän Jeesuksen opein
Touhua aamusta yöhön
Vaikka Kirsi onkin nyt ilman parisuhdetta, hän tulee loistavasti toimeen myös itsekseen.
– En edes tarvitse miestä! Sehän se ongelma tässä onkin, Kirsi naurahtaa.
– Yksin asuminen on ihan mahtavaa. Kun elämässäni on niin paljon merkitystä ja tarkoitusta, en koe mitään tyhjyyden tunnetta.
Kirsille ympäristö ja tekeminen tuovat suunnatonta tyydytystä.
– Kun aamulla herään, hoidan ensin kanat. Sitten alkaa päivän muut askareet, kuten yrttien kuivausta tai marjojen poimintaa.
– Puuhaan koko päivän ilman lepotaukoja aina puolille öin.
Lue lisää: Kirsi Salon rakennusbudjetti ylittyi kolmenkertaisesti – ”Kaikki vanhat säästötkin on käytetty”
Kosketuksen kaipuu
Sen Kirsi myöntää, että arjen jakaminen oikean ihmisen kanssa olisi silti mukavaa.
– Vaikka tähtitaivaan ihaileminen olisi kivaa jonkun toisen kanssa, ja onhan kainalossa nukkuminenkin ihanaa. Toisen kosketus on tärkeä asia.