JSN:n langettava päätös Seiskalle

Langettava päätös 9578/A/24
Seiska
Asia: rikoksesta epäillyn tai tuomitun tunnistaminen, yksityisyyden suoja, henki ja terveys

Lehti kertoi alaikäisenä tehdyn rikoksen tekijästä tunnistettavasti. Vaikka tuomittu oli jutun julkaisuhetkellä jo täysi-ikäinen, hän ei ollut sellaisessa asemassa eikä asialla ollut sellaista yhteiskunnallista merkitystä, että nimenjulkaisulle olisi ollut riittävät perusteet.

Kantelu 7.10.2024

Kantelu kohdistuu Seiskan 7.10.2024 julkaisemaan juttuun Suomalainen DJ tuomittiin seksuaalirikoksesta vankeuteen.

Kantelu koskee tätä artikkelia: Suomalainen DJ tuomittiin seksuaalirikoksesta vankeuteen

Kantelun mukaan jutun tietolähteenä oli henkilö, joka oli mustamaalannut jutun kohdetta jo aiemmin jutussa käsitellyn kuuden vuoden takaisen tapahtuman vuoksi. Kantelun mukaan rikossyyte, josta jutussa kerrottiin, oli tekaistu, ja tuomioon oli ennen jutun julkaisua haettu muutosta hovioikeudelta. Tuomio ei ollut kanteluhetkellä lainvoimainen, ja tyytymättömyys tähän oli ilmaistu.

Kantelija katsoo jutussa rikotun Journalistin ohjeiden kohtaa 12, jonka mukaan tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti, sekä kohtaa 9, jonka mukaan tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin. Lisäksi jutussa oli kantelun mukaan asiavirheitä: Ensinnäkin kantelijan näkemyksen mukaan oli paikkansapitämätöntä retostelua väittää, että 15-vuotias tekijä olisi raiskannut nukkuvan uhrin. Lisäksi toimittaja ei voinut kantelun mukaan todistaa esimerkiksi somejulkisuuta koskevia väitteitään.

Kantelija katsoo jutussa rikotun Journalistin ohjetta 32, jonka mukaan alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen. Tapahtuma-aikaan eli vuonna 2018 molemmat osapuolet eli sekä tekijä että uhri olivat alaikäisiä. Kantelijan mielestä oli törkeää, että jutussa kerrottiin tuomitun koko nimi ja hänen henkilöllisyytensä yhdistettiin aliakseen/nimimerkkiin. Kantelussa todetaan, että jutun kohde ei ole julkisuuden henkilö tai poliittisesti vaikuttava persoona, vaan hän tekee työtään soittamalla musiikkia ravintoloissa.

Juttu rikkoi kantelijan mielestä Journalistin ohjetta 27, jonka mukaan julkisiakin tietoja käsiteltäessä on otettava huomioon yksityiselämän suoja eikä kaikki julkinen välttämättä ole julkaistavissa uudelleen. Ohjeen mukaan erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä tai selvästi haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä koskevia asioita.

Viimeisenä kohtana kantelussa on mainittu Journalistin ohje 29, jonka mukaan erityisen huolellinen tulee olla tilanteissa, joista uutisoiminen voi vaarantaa jonkun henkeä tai terveyttä. Kantelun mukaan tuomitun mielenterveys ja tulonhankkimismahdollisuudet ovat olleet vaakalaudalla, koska asia levisi sosiaalisessa mediassa kuin kulovalkea.

Kantelija on antanut toisen henkilön puolestaan tekemälle kantelulle suostumuksensa.

Neuvosto soveltaa kantelun käsittelyssä 1.10.2024 voimaan tulleita Journalistin ohjeita.

Päätoimittajan vastaus 23.5.2025

Seiskan vastaava päätoimittaja Jyrki Huotari katsoo, että Seiska ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Kantelun kohteena oleva juttu perustui päätoimittajan mukaan Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden antamaan tuomioon ”alaikäiseen kohdistuneesta vakavasta seksuaalirikoksesta”. Päätoimittaja toteaa oikeuden päätöksistä uutisoimisen olevan normaalia journalistista työtä, jolla on yleistä yhteiskunnallista merkitystä tiedotusvälineen yleisölle. Seiska uutisoi hänen mukaansa asiasta hienotunteisesti paljastamatta uhrin henkilöllisyyttä.

Jutussa tuotiin selkeästi esille, ettei käräjäoikeuden antama tuomio ollut lainvoimainen ja että tuomittu oli ilmoittanut olevansa tyytymätön päätökseen. Päätoimittajan mukaan Seiska seuraa hyvän journalistisen tavan mukaisesti uutistapahtuman loppuun saakka, jolloin hovioikeuden mahdolliset muutokset tuomioon tulevat huomioiduiksi.

Päätoimittaja katsoo Seiskan olleen huolellinen asian uutisoinnissa. Rikoksesta kerrottiin oikeuden päätöksen jälkeen.

Päätoimittaja vetoaa siihen, että oikeuskäsittelyn aikaan jutussa nimeltä mainittu DJ-artisti ja tapahtumajärjestäjä oli täysi-ikäinen. Jutussa kerrottiin selvästi nimen julkaisemisen perusteet. Seiska julkaisi nimen, koska tuomittu työskentelee musiikkialan tapahtumissa, jotka on suunnattu nuorille aikuisille. Hän on myös esiintynyt julkisuudessa nimellään tapahtumajärjestäjänä ja artistina muun muassa iltapäivälehden jutussa.

Lisäksi tuomitulla on ollut päätoimittajan mukaan poikkeuksellisen suuri someyleisö: Hänellä on ollut TikTokissa yli 32 000 seuraajaa, ja hän on julkaissut somesisältöä liittyen musiikkiuraansa ja käyttänyt sosiaalisen median kautta saatua julkisuutta elinkeinonsa edistämiseen. Siten asianomainen on toiminut julkisuudessa jo aiemmin artistina ja tapahtumajärjestäjänä.

Päätoimittaja katsoo, että tuomittu on toiminut myös esikuvana ja työnantajana. Oikeuden päätöksessä mainitun rikoksen uhri toimi myös musiikkialalla teon aikaan. Rikos tapahtui musiikkistudiossa, jossa tekijän ja rikoksen uhrin oli tarkoitus tehdä musiikkia yhdessä. Päätoimittajan mukaan tuomittu työskenteli kanteluun vastattaessa edelleen musiikkialalla nuorten aikuisten parissa.

Journalistin ohjeiden kohdissa 27 ja 32 viitataan erityiseen varovaisuuteen alaikäisiä koskevissa asioissa. Seiska katsoo noudattaneensa ohjeita huolellisesti. Juttu julkaistiin asianosaisten ollessa täysi-ikäisiä. Uhrin henkilöllisyyttä ei kerrottu.

Uutisoinnille oli päätoimittajan mukaan myös selvät journalistiset perusteet. Tuomittu sai nuorena henkilönä tehdystä raiskauksesta yhden vuoden ja kolmen kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen, jonka koeajan oli määrä päättyä vasta vuoden 2026 lopussa. Hän joutui maksamaan uhrille 5500 euron vahingonkorvaukset kärsimyksestä sekä asianajajan yli 4000 euron laskun.

Julkaisupäätöstä tehdessä käytettiin päätoimittajan mukaan kokonaisharkintaa rikoksen vakavuuden ja rikoksen tekijän julkisuuden osalta. Pohdinnassa huomioitiin myös se, että tekijän yleisö koostuu nuorista ihmisistä. Yleisöllä on päätoimittajan mielestä oikeus tietää, millaiset ihmiset esiintyvät julkisuudessa esikuvallisessa asemassa ja elinkeinotarkoituksessa. Tuomiosta seurannut kielteinen julkisuus ja vaikutus tulonhankintaan ovat päätoimittajan mukaan rikoksen seuraus julkisuuden henkilölle, joka on esiintymisammatissa.

Jutun tehnyt toimittaja yritti päätoimittajan mukaan tavoitella tuomittua useasti ennen jutun julkaisua. Asianomaisella oli viisi päivää aikaa reagoida haastattelupyyntöön. Hän ei myöskään päätoimittajan mukaan toimittanut Seiskalle oikaisuvaatimusta tai vastinetta. Toimituksen sähköpostiin tuli verkkojutun julkaisupäivänä asiamiehen pyyntö, että asiasta uutisointi lopetettaisiin ja että tuomitun nimeä ei enää jatkossa julkaistaisi. Tuomittu tai kantelija eivät itse ole olleet päätoimittajan mukaan yhteydessä toimitukseen.

Seiskan toimitukseen tulee päivittäin satoja sähköposteja. Kommentteihin, kysymyksiin ja oikaisu- tai vastinevaatimuksiin reagoidaan päätoimittajan mukaan aina mahdollisimman nopeasti. Kyseisessä sähköpostitse toimitukseen lähetetyssä ”reklamaatiossa” ei vaadittu nimenpoistoa, oikaisua, vastineoikeuden käyttöä tai mitään muutakaan vastausta. Tästä syystä viestiin ei reagoitu.

Seiska kertoo seuraavansa Journalistin ohjeiden mukaisesti asian loppuun asti, jos tuomio muuttuu myöhemmissä oikeusasteissa. Journalistin ohjeiden mukaisesti lehti ei myöskään luovuta missään oloissa päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle. Myös sananvapauslain mukaan tiedotusvälineen sisällöistä vastaa vastaava toimittaja. Julkaisupäätökset tehdään toimituksessa.

Päätoimittaja toteaa, että median velvollisuus on kertoa, mitä maailmassa tapahtuu. Yleisöllä on oikeus tietää, miten esikuvat ja roolimallit toimivat. Seiskan uutinen perustui tässä tapauksessa käräjäoikeuden julkiseen tuomioon, jonka mukaan musiikkialalla edelleen esikuvan roolissa työskentelevä julkisuuden henkilö oli raiskannut uhrinsa musiikkistudiossa.

Seiska katsoo noudattaneensa uutisoinnissa Journalistin ohjeita, eikä se edellä mainituin perustein ole päätoimittajan mielestä rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisu

JO 27: Myös käsiteltäessä julkisia tietoja on otettava huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa uudelleen. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä tai selvästi haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä koskevia asioita.

JO 29: Erityisen huolellinen tulee olla tilanteissa, joista uutisoiminen voi vaarantaa jonkun henkeä tai terveyttä.

JO 32: Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja saa julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen.

Seiska kertoi jutussaan suomalaisen DJ:n saamasta seksuaalirikostuomiosta. Juttu perustui käräjäoikeuden tuomioon, jossa tuomitun todettiin syyllistyneen raiskaukseen kuusi vuotta aiemmin. Tuolloin tekijä itse oli ollut 15-vuotias ja uhri 16-vuotias. Tekijä tuomittiin yhden vuoden ja kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen nuorena henkilönä tehdystä raiskauksesta. Jutussa mainittiin tuomitun koko nimi sekä hänen artistinimensä. Lehti perusteli nimen julkaisua sillä, että asianomainen työskenteli nuorille aikuisille suunnattujen tapahtumien parissa, minkä lisäksi hänellä oli 32 000 seuraajaa TikTokissa ja hän julkaisi sosiaalisessa mediassa musiikkiuraansa liittyvää sisältöä.

Julkisen sanan neuvosto muistuttaa, että Journalistin ohjeiden mukaan alaikäisen rikoksentekijän tunnistetietojen julkaisemisessa tulisi olla erityisen pidättyväinen. Lisäksi julkisia tietoja käsiteltäessä on yleisemminkin noudatettava erityistä varovaisuutta, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita. Neuvosto katsoo, että näistä periaatteista kiinni pitäminen on tärkeää, vaikka rikoksentekijä olisi tuomion saadessaan jo täysi-ikäinen. Alaikäisenä tehdyistä rikoksista tunnistettavasti kertomiseen tarvitaan siis jälkikäteenkin erityiset perusteet, joita arvioidessaan neuvosto huomioi muun muassa henkilön aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen.

Neuvosto toteaa, että tuomitun väitetty somejulkisuus ei tehnyt hänestä sellaista julkisuuden henkilöä, että nimen julkaiseminen olisi ollut tällä perusteltavissa. Asianomainen ei ollut myöskään tapahtumajärjestäjänä tai DJ:nä ammattinsa vuoksi sellaisessa asemassa, että rikoksesta tunnistettavasti kertominen olisi ollut välttämätöntä keikoilla käyvän yleisön suojelemiseksi tai asian yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

Journalistin ohje 29 ei sovellu tapauksen tulkintaan. Ohje on laadittu lähtökohtaisesti kriisiuutisointitilanteisiin, joissa jonkun henki ja terveys voivat konkreettisesti vaarantua. Neuvostolla ei myöskään ole kykyä arvioida luotettavasti yksilön henkisen hyvinvoinnin vaarantumista.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Seiska on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 27 ja 32, ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisu tehty:
3.9.2025

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Tommi Hatinen, Vesa Heikkilä, Jonas Jungar, Pasi Kivioja, Anssi Marttinen, Minna McGill, Sara Nurmilaukas, Farhia Omer, Margareta Salonen, Timo Sipola, Tuuli Tahkokorpi, Mari Tuohiniemi ja Erja Yläjärvi.