Järkyttävä kirjapaljastus Niko Saariselta

Järkyttävä kirjapaljastus Niko Saariselta

Niko kertoo kirjassaan hetkestä, joka oli koitua hänen lopukseen.

BB-julkkiksena koko Suomen tietoon ponnahtanut Niko Saarinen on onnistunut ylläpitämään salaperäistä kuvaa itsestään vuosien varrella.

Arkistovideo: Nikotellen-tähdet kiertueella

Kirjassaan Niko – Kaikki mitä en ole kertonut (Otava, 2025) hän tekee ennennäkemättömän syväsukelluksen elämäänsä aina lapsuuteen asti.

Niko kertoo Mari Koppisen kirjoittamassa kirjassa esimerkiksi seksuaalisista kokemuksistaan, lapsena alkaneesta suhteestaan alkoholiin ja tupakkaan sekä mielenterveysongelmista, joita hän on elämässään kohdannut.

Yksi kirjan pysäyttävimmistä luvuista käsittelee itsetuhoisia ajatuksia, joiden kanssa Niko kamppaili pitkään. Elämän kulkiessa tuhatta ja sataa ja töiden vielä lujempaa, Niko kärsi ahdistuksesta, eikä uskaltanut avautua läheisillekään.

Pohja löytyi

Kirjassa Niko kertoo kohtalokkaasta joulukuun päivästä, joka koitti ahdistuksen noustua aivan uusille tasoille. Edellisenä päivänä hän oli hallusinoinut miehen, johon oli tuolloin ihastunut.

 Sinä aamuna päätin tappaa itseni, Niko kertoo.

 Mutta ei minulla ollut siihen välineitä, joten väsymystilassani sain surkean idean: teippaisin jeesusteipillä keittiöveitsen seinään ja juoksisin sitä päin niin monta kertaa, etten enää nousisi, Niko kuvailee.

Enkeli tupsahti viereen

Niko sai uskoteltua itselleen, että keino toimisi. Hetken harkittuaan Niko kävi kuitenkin allekirjoittamassa työsopimuksen radiokanavan kanssa, mutta kotimatkalla itsetuhoisuus valtasi taas hänen mielensä.

Hän lähti kotiin Alkon kautta ajatellen, että viinipullo helpottaisi itsemurhan tekemistä.

Bussissa Niko hallusinoi jälleen saman miehen, joka hetken kuluttua muuttui enkeliksi.

 Se tuntui todelta, aivan kuin joku ulkopuolinen ihminen olisi tullut ohjaamaan minua. Kun olin Haartmanin sairaalan kohdalla, enkeli osoitti minulle pysäytysnappia, Niko kertoo.

Niko painoi nappia ja jäi bussista, vaikkei edes ajatellut haluavansa sitä.

Viimein apua?

Sairaalassa Niko sai vahvoja lääkkeitä, jotka rauhoittivat hänen holtittomaksi yltynyttä itkuaan. Diagnoosiksi hän sai akuutin stressireaktion.

 Minulta kysyttiin, oliko minulla mahdollisuutta jäädä sairaalaan yöksi, mutten halunnut. Pelkäsin, että minut viedään hullujenhuoneelle. "Somettaisinko muka aamulla suljetulta osastolta?" mietin. Sellainen ei missään nimessä tullut edes kyseeseen, Niko kertoo.

Rauhoittavat lääkkeet lähtivät Nikon mukana sairaalasta kotiin.

Niko on sittemmin löytänyt elämäänsä esimerkiksi urheilun.
Niko on sittemmin löytänyt elämäänsä esimerkiksi urheilun.

Möykky pois

Seuraavana aamuna Niko yksinkertaisesti päätti, ettei ahdistusta ole enää olemassa.

 Päätin, että se saatanallinen möykky lähtee sisältäni pois tässä ja nyt. Ja uskomatonta kyllä, se lähti, Niko kertoo.

Niko tietää, että ammattilaiselle puhuminen olisi ollut oikea tapa hoitaa tilannetta, mutta häntä ei sellaiseen ohjattu. Toisaalta hän myös selvisi ilman ammattiapua. Lääkkeet jäivät hänelle viimeisenä oljenkortena – "lääkepäissään" hän ei ryhtyisi viettämään elämäänsä.

 Jos elämässäni koittaisi vielä kerran hetki, että tekee mieli teipata puukko seinään, se on minulle merkki ottaa lääke, mutta mihinkään muuhun tarkoitukseen en niitä ota, hän summaa.

Kokemus sai Nikon myös ymmärtämään, että paha olo ei tee ihmisestä heikkoa.

 En ollut ymmärtänyt, kuinka kukaan voisi voida niin huonosti, että haluaisi tappaa itsensä. Kun kävin itse saman läpi, ymmärsin, että niin voi tosiaan käydä. 

Jos tunnet itsetuhoisia tunteita, kerro siitä. Puhuminen auttaa ja selkeyttää. Voit soittaa MIELI ry:n 24/7 Kriisipuhelimeen 09 2525 0111. Itsetuhoisuudesta on tärkeää kertoa ammattilaiselle, jotta voi saada apua. Nuorille apua tarjoaa esimerkiksi Sekasin-chat