Helena Koivulta iso kannanotto: "Ei piilouduta pykälien taakse"

Helena Koivulta iso kannanotto: 'Ei piilouduta pykälien taakse'

Helena Koivu muistuttaa, ettei kyseenalaistaminen ole riitelyä.

Suomen Turku oli 1200-luvulla kuuluisa Tuomas-piispastaan.

2020-luvulla Tuomasta Turussa tuskin enää tunnetaan, Helena Koivu kylläkin.

Helena jakaa aktiivisesti asioita elämästään somessa.

Välillä kaupataan vaatteita, välillä ruoditaan ihmiskunnan mielettömyyttä.

Helena Koivu Turussa syyskuussa 2024.
Helena Koivu kertoi vuosi sitten, että häntä on pyydetty lähtemään politiikkaan.

"Se tulkitaan helposti hyökkäykseksi"

Vaatekauppa on käynyt kuin kuumille kiville, ja myös Helenen mielipiteet kiinnostavat.

Eihän häntä muuten seuraisi Instagramissa lähes 30 000 käyttäjää.

Maanantai-iltapäivänä kiekkolegenda Mikko Koivun ex-vaimo jakoi stooreissaan tärkeän kannanoton, josta tuskin kukaan voi olla eri mieltä.

Yksi ilmiö, jonka olen erityisesti viime aikoina huomannut suomalaisessa keskustelukulttuurissa: Sanotaan, että ”kyseenalaistaa saa” ja että ”avoin dialogi on tärkeää”, Helena aloittaa.

Mutta kun joku oikeasti kysyy tai kyseenalaistaa, se tulkitaan helposti hyökkäykseksi.

Aarno Karimon maalaus 1200-luvun Tuomas-piispasta.
Tuomas-piispa oli iso jehu Turussa 1200-luvulla. Aarno Karimon maalaus.

"Harvoin pysähdytään miettimään"

Hän kirjoittaakin, että vastauksen sijaan vedotaan sääntöihin tai pykäliin, jotka eivät edes välttämättä liity itse kysymykseen.

Tai kierretään koko asia niin, että alkuperäinen kysymys jää vaille vastausta.

Harvoin pysähdytään miettimään: ”Miksi tämä ihminen kysyy? Mitä hän haluaa ymmärtää tai suojella? Miten voisin rakentavasti nähdä hänen huolenaiheensa ja näkemyksensä?”, Helena muotoilee.

Jotain samaa Tuomas-piispassa ja Helenassa on, sillä molemmilla on eittämättä ollut elämässään tinkimättömyys ja korkea moraali.

Helena Koivu vuonna 2022.
Helenan asiat kiinnostavat ja häntä seurataan tiiviisti Instagramissa lähes 30 000 käyttäjän toimesta.

"Aito vuoropuhelu alkaa siitä, että..."

Helena muistuttaakin, ettei kyseenalaistaminen ole riitelyä.

Se voi olla rakkautta, vastuunkantoa, halua ymmärtää.

Hän sanookin, että olisi hienoa, jos ihmisillä olisi enemmän tilaa keskustella asioista aidosti – vastata kysymyksiin ”sisällön tasolla, eikä pelätä eri näkemystä”.

Aito vuoropuhelu alkaa siitä, että uskalletaan pysähtyä – ei piilouduta pykälien taakse.

Viime vuoden loppupuolella Helena pyöritteli politiikkaan lähtemistä.

Suomen eduskuntatalo Arkadianmäellä Helsingissä.
Voisiko Helena lähteä politiikkaan ja päästä aina eduskuntaan asti?

"Asiat saisivat muuttua täällä"

Viikon alun tärkeä kannanotto tuo väkisinkin mieleen kysymyksen, voisiko Helena lähteä ajamaan kansalaisten asioita vaikkapa Arkadianmäelle asti.

– Olen asiaa miettinyt tosi pitkän aikaa, ja minunhan pitää vain hakea Suomen passi, Helena ruoti asiaa viime vuoden lokakuussa.

Tuolloin Helena kertoi, että häntä ajaa asiassa se, että Suomessa on paljon asioita, joihin pitäisi saada apua.

– Mielellään lähden mukaan ja teen kaikkeni, minkä pystyn, että ne asiat saisivat muuttua täällä.

– Olen vahva. Tiedän, että olen vahva, Helena sanoi tuolloin.