Harvinaiset kuvat! Tältä näyttää 40-vuotiaana menehtyneen Hurriganes-legendan lapsenlapsi
Albert Järvisen ex-vaimo on onnellinen siitä, että Hurriganes elää yhä ihmisten mielissä.
Edesmenneen Hurriganes-kitaristi Albert Järvisen ex-vaimo Aikku Järvinen saapui keskiviikkona (18.10.) Helsingin ravintola Goodwinissa järjestettyyn Pyörremyrsky-valokuvakirjan (Mistake Media) julkaisutilaisuuteen pojanpoikansa Oiva Järvisen kanssa.
Katso tuoreimmat Seiskan viihdeuutiset:
Aikku ja Albert olivat yhdessä vuodesta 1970 vuoteen 1984, ja he saivat yhden lapsen. Albert menehtyi 40-vuotiaana vuonna 1991.
Aikku kertoo Seiskalle häntä ilahduttavan erityisesti se, että Hurriganesin perintö elää yhä.
– Sydäntäni lämmittää huomata, etteivät ihmiset ole unohtaneet. 70-luvun alusta on kuitenkin todella pitkä aika, ja edelleenkin on mahdollista tehdä ja toteuttaa tällainen kirja. Suurinta osaa kuvista ei ole aikaisemmin julkaistu, ja kirjasta löytyy paljon uutta myös alusta asti Hurriganesia fanittaneille, Aikku kehuu.
Musikaalinen lapsenlapsi
Eläkepäiviään viettävä Aikku on läheinen lapsenlapsensa Oivan kanssa, ja parivaljakko viettää yhdessä aikaa.
– Meillä on sellainen tapa, että käymme lapsenlapsen kanssa vähintään kerran kuukaudessa syömässä jossakin ravintolassa, Aikku kertoo hymyillen.
– Hän on kaikkiruokainen ja syö aikuisten listalta.
13-vuotias Oiva ei ainakaan vielä ole kulkenut isoisänsä jalanjäljissä ja ryhtynyt kitaravirtuoosiksi.
– Hän on kyllä musikaalinen ja näyttänyt merkkejä siitä. Kipinä ei kuitenkaan ole vielä syttynyt, mutta ehkä se vielä tulee!
En osannut fanittaa Hurriganesia
Aikku kertoo, että Hurriganes-ajat olivat erikoisia. Hän oli hyvä ystävä Hurriganesin basistin Cisse Häkkisen Siru-vaimon kanssa, ja he viettivät yhdessä viikonloppuja poikien ollessa keikoilla.
– Meillä oli melko erilainen elämä kuin kavereillamme, hän myöntää.
– Silloin ihan alussa, kun Albert meni bändiin, hän halusi minun tulevan mukaan keikoille. Myöhemmin jäin pois, ja täytyy sanoa, että se oli hyvä asia. Olin hirveän väsynyt ja minua paleli – keikkapaikathan eivät olleet kovinkaan kaksisia, Aikku muistelee.
Hän kävi kuitenkin kaikilla Hurriganesin Helsingin-keikoilla.
– En osannut tietenkään itse fanittaa bändiä, joten koko juttua oli jotenkin vaikea käsittää.
Setelitukut kassissa
Hurriganesia miettiessään Aikun mieleen nousee eräs uusivuosi, jolloin Hurriganesilla oli peräti kaksi keikkaa saman päivän aikana Helsingissä.
– Siihen aikaan maksettiin tietysti käteisellä rahalla, ja katsojat maksoivat ovella lippunsa. Ensimmäisen keikan päätteeksi koko keikkaliksa annettiin minulle kassissa kannettavaksi.
Hän joutui kuitenkin rahojen kanssa kinkkiseen tilanteeseen.
– Seuraavalla keikkapaikalla oli sääntö, ettei yleisöön saanut viedä mukanaan kuin pienen iltalaukun, ja ovella minulta vaadittiin, että minun täytyy jättää kassini narikkaan.
Aikku kysyi, mahtaako narikkatyöntekijä olla aivan varma siitä, että haluaa vastata kassista ja sen sisällöstä.
– Avasin kassin, näytin setelipinot ja kerroin, että siinä on bändin edellisen keikan liksa. Ei hän halunnut olla vastuussa siitä, ja sain kiertää sääntöjä ja viedä kassin sisälle, hän naurahtaa.
