Esko Eerikäinen paljastaa ensi kertaa kauhunhetkensä: Mies ammuttiin kuoliaaksi kadulle
Mediapersoona on joutunut käsittelemään lapsuudessaan Kolumbiassa kokemiaan asioita aikuisiällä.
Radio Novan iltapäiväjuontaja Esko Eerikäisen, 50, juuret ovat tunnetusti Kolumbiassa. Salkkarit-tähtenä ja keikkajuontajakin kunnostautunut Esko on useasti kertonut taustastaan sekä vierailuistaan toisessa kotimaassaan Etelä-Amerikassa.
Esko Eerikäinen kertoo ensi kertaa kauhunhetkistään lapsena Kolumbiassa:
Kukaan ei voi kuitenkaan edes aavistaa, millaiset varhaiset vuotensa Esko vietti synnyinpitäjässään, Kolumbian miljoonapääkaupungissa Bogotássa.
– Lapsuuteni oli tosiaan vähän rajumman puoleinen. Se oli Pablo Escobarin hallitsemaa aikakautta, jolloin huumesota ei rajoittunut pelkästään huumepiireihin. Autopommeja saattoi räjähdellä keskellä kirkasta päivää, Esko selostaa Seiskalle.
Hengenvaarallinen paikka
Kolumbia oli 1980-luvulla yksi maailman vaarallisimpia paikkoja. Huumeparoni Pablo Escobar piti maata käytännössä kuristusotteessaan. Huumekartellien välinen vihanpito ja suoranainen sota ulottui maan hallintorakenteisiin saakka.
Monia maan virkamiehiä ja korkean profiilin poliitikkoja murhattiin. Surmansa sai muun muassa oikeusministeri Rodrigo Lara, koska tämä yritti saada kuriin kokaiinikauppiaita ja löi siten kapuloita Escobarin johtaman huumekartelliin rattaisiin.
– Virastotaloja räjähti, kauppakeskuksia räjähti. Siellä oli tosi vaarallista. Muistan sen, miten aina piti pelätä. Se pelko oli lapsuudessani koko ajan läsnä.
Mies ammuttiin kadulle
Yksi pelottava muisto on ylitse muiden. Esko kertoo asuneensa perheensä kanssa aivan Bogotán ydinkeskustassa.
– Olimme isäni kanssa kävelemässä kotiin, kun kadunkulmassamme ammuttiin ohikulkija. Muistan, miten ihmiset kerääntyivät siihen ympärille. Vieläkin jos suljen silmäni, pystyn näkemään, kuinka kadulla makaa mies, jota on ammuttu rintaan.
Yksi murha lisää muiden joukossa.
– Se oli surullista, mutta muistan myös, miten turtuneita kaikki siinä tilanteessa olivat. Totta kai tapahtunut oli hirveää ja kauhisteltiin, mutta samaan aikaan kaikki jotenkin käsittivät, että tällaista täällä vain on. Yksi murha lisää muiden joukossa.
Isä ehti kuolla
Esko muistaa tarkasti vuoden olleen 1983, sillä seuraavana vuonna hänet lähetettiin Suomeen sukulaistensa luo. Mediapersoonan äiti on kolumbialainen, isä Suomesta. Ajatuksena oli lähettää poika edeltä Suomeen ja muun perheen piti seurata perässä.
– Sen ampumistapauksen jälkeen isä päätti, että nyt sai riittää. Että nyt me lähdemme helvettiin täältä. Minä matkustin ensin, Esko kertaa.
Järjestelyissä otti kuitenkin aikansa. Kävi niin, että Eskon suomalainen isä ehti kuolla alkuvuodesta 1986 eikä koskaan palannut kotimaahansa. Eskon kolumbialainen äiti ja pikkusisko saapuivat Suomeen lopulta keväällä 1987.
Järisyttävä kontrasti
Esko oli 11-vuotias muuttaessaan Kolumbiasta kauhujen keskeltä Kuopioon – tai tarkemmin Vehmersalmelle Kallavedelle. Kontrasti Bogotán murhametropolista pohjoissavolaiseen maalaisidylliin oli nuorelle pojalle järisyttävän suuri.
Olen aikuisiällä joutunut istumaan tuntikausia terapiassa.
– Tulin Suomeen toukokuun lopussa 1984. Lensin Helsingin kautta Kuopioon, josta matka jatkui Vehmersalmelle. Siellä Kallavesi kimalsi, pääsin heti rantasaunaan, linnut lauloivat eikä aurinko laskenut koskaan. Olihan se aikamoista!
– Sillä hetkellä kaikki oli kummallista, mutta lapsena siihen kaikkeen adaptoitui aika nopeasti. Olen kyllä aikuisiällä joutunut istumaan tuntikausia terapiassa purkamassa sitä kaikkea. Niitä traumoja ja myös sitä shokkia, Esko nieleskelee.
Esko on jakanut Instagramissa tunnelmia ensimmäisestä Suomen-kesästään. Kuva Pohjois-Savosta vuodelta 1984:
Oppi nopeasti kielen
Myöhemmin Esko asettui äitinsä ja siskonsa kanssa Espoon Leppävaaraan, mutta hän vietti silti monet kesät Kuopion kupeessa serkkujensa kanssa. Nuori kolumbialainen oli oppinut nopeasti suomen kielen, jota puhui ilman aksenttia.
– Opettelin kielen serkkujen kanssa mökillä. Opettelin myös suomalaisen elämänmenon rytmiä ja tyyliä, joka oli hyvin erilaista Kolumbiaan verrattuna.
– Muistelen yhä mielelläni niitä kesiäni Pohjois-Savossa. Aina kun tulee mökkeiltyä, ajattelen sitä serkkujeni kesäpaikkaa laitureineen, soutuveneineen ja saunoineen. Se oli ihan tosi ihana kesäpaikka. En ollut kokenut mitään vastaavaa.
