Erikoisjoukkojen Janne Lehtonen avautuu erostaan ja väleistä vaimoonsa

Ex-sotilaalla on takanaan vaikea syksy.
Erikoisjoukot-sarjan kolmas tuotantokausi on purkitettu ja pyörähtää käyntiin Nelosella 18. maaliskuuta. Julkkiskokelaiden pääkouluttajana toimii aiemmilta kausilta tuttu Janne Lehtonen.
Työtään enemmän Jannen nimi on viime kuukausina pyörinyt otsikoissa yksityiselämän käänteiden vuoksi.
Viime marraskuussa Jannen vaimo Mia-Riitta haki yksin avioeroa Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa. Pariskunta aloitti seurustelun jo 14-vuotiaana.
Lehtosten eron harkinta-aika alkoi 10. marraskuuta 2024, eli mikäli pariskunta pysyy eropäätöksessä, tulee toisen puolisoista tai molempien toimittaa hakemuksen toinen vaihe käräjäoikeuteen 10. toukokuuta alkaen.
Viime aikoina Janne on viihtynyt tiiviisti tummakutrisen naisen kanssa. Ex-sotilas postasi Instagramissa viimeksi 23. helmikuuta yhteiskuvan osallistuttuaan Finlandia-hiihtoihin.
Janne on eronsa jälkeen ollut julkisuudessa vaitonainen parisuhdetilanteestaan ja jättänyt yksityiselämänsä sometulkintojen varaan.
Erikoisjoukkojen pressitilaisuudessa Seiska kysyi Jannelta, onko hän vapaa vai varattu mies.
– No, kyllä minä olen varattu. Mediassa on paljon kirjoitettu erostani ja että olisin tavannut toisen ihmisen. Ihan kaikkea tästä ei kuitenkaan tiedetä, tv-kasvo vastasi salaperäisesti.
– Olen lähinnä naureskellut lukemilleni jutuille. Ei niille voi kuin nauraa. Minulla on asiat aika hyvin, siis vaimoni kanssa, Janne jatkaa.
Vanhat tunteet saivat itkemään
Ulkopuolisen korvissa Jannen äänessä kuuluu pieni toiveikkuus. Vaikuttaa siltä, ettei hän ole vielä sulkenut kaikkia ovia menneisyyteen.
– Meillähän on vielä harkinta-aika päällä. Päättyykö liittomme ikinä vai viedäänkö ero loppuun asti, jää nähtäväksi, mies toteaa.
Janne myöntää hämmästyneensä, millainen mediakohu hänen pitkän avioliittonsa päättyminen aiheutti.
– Olen kuullut, että miten voin hehkuttaa avio-onneani ja sitten kuitenkin erota. Mutta kun ihmiset eivät tiedä eron taustoja. Kun minä rakastan, rakastan täysiä. En ole mitenkään pelannut ja esittänyt, Janne avautuu.

Afganistanin operaatiosta 2009 lähtien Janne on kärsinyt pitkistä unettomuusjaksoista. Mieli on käsitellyt erikoisjoukkojen aikaisia tapahtumia sekä palomiehen työssä kohtaamia haasteita.
– Unettomuusjaksot ovat pahentuneet ja tihentyneet, mikä on aiheuttanut, ettei minulla ole ollut kovin hyvä olla. Tämä kärjistyi viime syksynä kotona. Sen jälkeen on selvitelty näitä.
Toukokuussa Jannelta ilmestyy yhdessä Kati Pukin kanssa kirjoittama elämäkerta Erikoisjoukoissa - Janne Lehtosen tarina.
Omien ajatusten ja kipeiden kokemusten purkaminen kansien väliin sai Jannen ymmärtämään, että hänellä on mielen päällään paljon käsittelemättömiä asioita.
– Olen paljon lakaissut nuoruuden innossa maton alle. En ole kertonut niistä kotonakaan, vaikka olisi pitänyt. Silloin minua olisi ehkä ymmärretty paremmin, Janne pohtii.
Tunnepurkauksiltakaan ei elämäkerturi välttynyt menneitä kerratessaan. Kirjan tekoprosessi oli suorastaan terapeuttinen kokemus.
– Kun kerroin kirjailijalle elämästäni, huomasin, mitkä ovat kipeimpiä asioita ja joita en ole kunnolla käsitellyt. Yhtäkkiä sisältäni tuli tunne, joka aiheutti reaktion ja rupesin itkemään. Operaatioaikoina koin vihaa, ja myös se tunne saattoi palata.
– Kirjan tekeminen oli terapiaa, ja se näkyy siviilielämässäni. Sen takia olen nauranut niille lehtijutuille. Voi luoja, kun he tietäisivät. Eivät he tiedä hölkäsen pöläystä asioistani, Janne sanoo.
"Ero oli shokki lapsille"
Kaiken kohun ja eropyykin keskellä Janne sanoo olevansa onnellinen mies.
Yksi syy onneen löytyy kahdesta lapsesta, joista 13-vuotias poika on vielä kotona.
Viime vuonna Jannesta tuli appiukko, kun hänen esikoistyttärensä avioitui.
– Hyvälle miehelle olen appi. Hän on englantilainen, ja muuttaa nyt Suomeen ja pääsee tekemään täällä duunia, Janne toteaa tyytyväisenä.
Erikoisjoukkojen kouluttaja kuvailee itseään humoristiseksi ja lämpimäksi isäksi, joka haluaa olla hyvä roolimalli jälkikasvulleen.

Kirjaa tehdessä Janne oppi myös avoimuutta; hän haluaa puhua asioistaan lapsilleen.
– Olen aika hiljainen. Kun tulee kipeitä asioita, vetäydyn luolaani nuolemaan haavoja. Tulen sieltä, kun on parempi fiilis. Olen huomannut, ettei tämä ole kovin hyvä tapa.
– Ero tuli shokkina lapsilleni, vaikka ei ero heille näkynyt. Jatkoa ajatellen haluan, että mikään ei muutu. He saavat pitää isän ja äidin. Pitää näyttää, että jokaisessa avioliitossa ja elämässä on vastoinkäymisiä, joista selvitään, Janne sanoo.