Ylen klassikko Velipuolikuu: Eeva Litmasen tuhma improvisointi tallentui sketsiin

Ylen klassikko Velipuolikuu: Eeva Litmasen tuhma improvisointi tallentui sketsiin
Naurun paikka: Velipuolikuu. TV1 perjantaina 24.10.2003 klo 19.15. Viistoa kohellusta takavuosilta. Mukana mm. (kuvassa vas. - oik.) Robin Relander, Eeva Litmanen, Pirkka-Pekka Petelius, Seija Kareinen ja Kari Heiskanen. Kotimainen komediasarja. YLE Kuvapalvelu /Käytettäväksi vain tämän ohjelman yhteydessä.

Viihdeohjelmien klassikko Velipuolikuu teki teatterinäyttelijä Eeva Litmasesta koko kansan julkkiksen.

Oli onni, että Yleisradiolla työskennellyt ohjaaja Kari Kyrönseppä kävi katsomassa kesällä 1982 Suomenlinnassa helsinkiläisen Ryhmäteatterin kesäteatteriesityksen Impi vaarassa

Videolla Salatut elämät -tähdet kertovat, kenen haluaisivat palaavan sarjaan.

Onni lienee sekin, ettei hän pitänyt tästä Jouni Tommolan kirjoittamasta ja Raila Leppäkosken ohjaamasta komediasta. Tarinan juoni ei imaissut miestä mukaansa, mutta sen sijaan sivuroolissa touhottanut nuori näyttelijä varasti ohjaajan huomion. 

Tuo touhottaja oli Pirkka-Pekka Petelius, ja hänet Kari halusi mukaan TV1:lle suunnittelemaansa uuteen sketsisarjaan.

Pirkka-Pekan lisäksi Kari palkkasi sarjan käsikirjoittajiksi Impi vaarassa -näyttelijän Kari Heiskasen sekä radiosta ja televisiosta tutun Heimo Holopaisen. Ohjelman musiikista vastasi Pedro Hietanen

Syntyi ikoninen viihdeohjelma Velipuolikuu, joka sai ensi-illan televisiossa syksyllä 1983.

Koko kansan julkkiksiksi

Parhaimmillaan Velipuolikuu keräsi tv-ruutujen ääreen yli kaksi miljoonaa suomalaista.

Etenkin kolmikosta Pirkka-Pekka Petelius, Kari Heiskanen ja Eeva Litmanen tuli sarjan myötä koko kansan julkkiksia.

– On ihan turha kieltää, etteikö olisi ollut hauskaa, kun maskeeraaja Ari Sundell loihti minulle kauneutta ja silmät, Eeva on kertonut Velipuolikuu-ajoistaan.
– On ihan turha kieltää, etteikö olisi ollut hauskaa, kun maskeeraaja Ari Sundell loihti minulle kauneutta ja silmät, Eeva on kertonut Velipuolikuu-ajoistaan.

Eevalla oli takanaan vuosia näyttelijänä teattereissa ja radiossa. Kari oli pari vuotta aiemmin valmistunut Teatterikorkeakoulusta, ja Pirkka-Pekka oli päässyt samaiseen oppilaitokseen, mutta keskeyttänyt opinnot.

Televisio avasi kolmikolla uuden oven uralla.

– Minun maailmani Velipuolikuu todella mullisti, sillä sen myötä katujulkisuus astui kuvaan. Sain aina kokea sen pelkästään positiivisena.

– Olihan se ihmeellistä olla mukana niin suositussa jutussa, joka ilmeisesti jää klassikkona elämään, Eeva muisteli elämäkerrassaan.

Ikuistettu vilahdus

Velipuolikuun jaksot syntyivät toistuvalla kaavalla: ensin kirjoitettiin käsikirjoitukset, ohjaaja Kari Kyrönseppä vastasi roolijaoista ja sitten näyttelijät harjoittelivat.

Eevan, Pirkka-Pekan ja Karin lisäksi Velipuolikuussa yleisöä viihdyttivät Pirjo Bergström, Esko Hukkanen, Seija Kareinen, Robin Relander ja Niko Saarela, joka oli kuvausten aikaan vasta 11-12-vuotias.
Eevan, Pirkka-Pekan ja Karin lisäksi Velipuolikuussa yleisöä viihdyttivät Pirjo Bergström, Esko Hukkanen, Seija Kareinen, Robin Relander ja Niko Saarela, joka oli kuvausten aikaan vasta 11-12-vuotias.

– Totta kai poikien jutut olivat enemmistönä, mutta nautin erityisesti murteella tehdyistä sketseistä, koska silloin muistin taas, mistä olen kotoisin.

– Mutta oli siellä harmin hetkiäkin, koska joskus oli aika vähän tekemistä osaa kohti, Eeva on muistellut.

Kerran Eeva keksi tehdä tuhman improvisaation.

– Imitoimme laulajia ja minulle osui Anita Hirvonen. Puvun olkain irtosi harjoituksissa ja päätin, että kuvatessa annan yläosan ikään kuin valahtaa ja vilautan tissiä.

– Niin tein, vilahdus jäi lopulliseenkin versioon. Muistaakseni ohjaaja tuli studioon riemullisesti nauraen, Eeva kirjoittaa kirjassaan.

Talvisotaa käsitellyt jakso palkittiin kansainvälisesti. Velipuolikuu jätti jälkeensä lukuisia ikimuistoisia sketsejä, kuten Fylli-täti piirtää ja kertoo, pääsiäishanukas, Pontsan-perhe ja Balle Ramstedt.
Talvisotaa käsitellyt jakso palkittiin kansainvälisesti. Velipuolikuu jätti jälkeensä lukuisia ikimuistoisia sketsejä, kuten Fylli-täti piirtää ja kertoo, pääsiäishanukas, Pontsan-perhe ja Balle Ramstedt.

Velipuolikuuta esitettiin vuosina 1983–1984.

Lyhyestä elinajastaan huolimatta sarja ehti ansaita Montreux’n viihdeohjelmakilpailussa Hopeisen ruusun. Palkinto tuli talvisotaa kuvanneesta erikoisjaksosta, joka parodioi sotaa ja Suomen armeijaa.

Lähde: Eeva Litmasen Eeva Litmanen - Saa siinä monena olla (Like, 2007).

Velipuolikuu on katsottavissa TV1:ssä ja TV2:ssa sekä Yle Areenassa.