Toimittaja jäi koukkuun ADHD-lääkkeisiin – karmivat sivuvaikutukset
Toimittaja joutui sanojensa mukaan puoliksi psykoosiin.
Maanantaina 11.5. TV2-kanavalla nähdään uusintana vuonna 2018 ilmestynyt Sisällä-dokumenttisarjan jakso, joka käsittelee lääkkeitä, jotka vaikuttavat keskittymiseen ja jaksamiseen.
Video: Lauri Tilkanen kertoo rakkaasta kesämuistostaan.
Toimittaja Vilde Bratland Erikstad testaa norjalaisdokumentissa modafiniliini-lääkeainetta, jonka sanotaan tekevän älykkäämmäksi ilman sivuvaikutuksia. Lääkettä käytetään muun muassa narkolepsian hoitoon.
Vilde pääsee mukaan Cambridgen yliopiston testiryhmään, jossa testataan, miten lääke vaikuttaa dementiapotilaisiin ja miten terveisiin ihmisiin.
Dokumentissa käsitellään ADHD:hen tarkoitettua Ritalin-lääkettä, jota käytetään myös laittomasti keskittymiskyvyn parantamiseksi.
Jotkin tutkimukset kielivät, että esimerkiksi opiskelijat hyödyntävät niin sanottuja älylääkkeitä päästäkseen parempiin lopputuloksiin.
Riippuvuus
Vilde ja hänen kollegansa, vielä opiskeleva Bendik hankkivat dokumentissa Ritalinia, keskushermostoa stimuloivaa lääkettä pimeiltä markkinoilta.
Vilde vie pillerit lääkelaitokselle tutkittavaksi. Ritalin on huumaava lääkeaine, jota saa ainoastaan reseptillä, eikä sitä saa antaa muille saatikka myydä.
Lääkelaitoksessa työskentelevä Steinar Madsen toteaa, että Ritalinin avulla ajattelu nopeutuu ja kestävyys paranee. Ruokahalu vähenee, jaksaa paremmin ja suoriutuu enemmästä. Toisena puolena lääke voi myös sekoittaa pään ja ajatus voi kulkea liiankin nopeasti. Vaikka tekisi enemmän töitä, työn jälki voi hutiloitua.
Steinarin mukaan yksi tabletti ei ole vaarallinen, mutta päivittäisestä käytöstä voi syntyä riippuvuus.
Ritalinia käytetään ADHD:n hoitoon ja sitä käyttävät myös kyseisen diagnoosin saaneet lapset.
"Spiidiä kuukausitolkulla"
Vildellä itsellään on lääkkeestä myös omakohtaista kokemusta. Muutama vuosi ennen dokumentin tekoa Vilde teki töitä, urheili ja juhli rankasti samaan aikaan. Hän oli kokeillut yhtä Ritalin-pilleriä ja vaikutus oli ollut voimakas.
Hän oli päätynyt ostamaan lääkettä lisää kaveriltaan, jolla oli todettu ADHD.
– Aloin käyttämään Ritalinia aina vain enemmän. Säntäilin paikasta toiseen puoliksi psykoosissa. En juuri nukkunut enkä syönyt. Sain aikaan paljon ja tekstiä syntyi. Teksti oli pelkkää huttua, mutta tunsin itseni tehokkaaksi, Vilde muistelee.
Lopulta Vilde romahti ja hän alkoi kokea lamaannuttavaa ahdistusta. Lopulta työt ja urheilu eivät onnistuneet eikä hänellä ollut voimia sosiaaliseen elämään.
Vilde oli pohtinut kavereille ihmeissään syytä romahdukselleen. Kaverit eivät olleet sen sijaan ihmeissään, vaan tiesivät syyn löytyvän lääkkeiden väärinkäytöstä.
– He totesivat: Olet käyttänyt spiidiä kuukausitolkulla. Mitä oikein odotit? Vilde toteaa kameralle.
Älylääkkeiden puolesta
Älylääkkeiden puolestapuhuja, politiikan kommentaattori Aksel Braanen Sterr pääsee myös ääneen dokumentissa.
Akselin mukaan älylääkkeet voisivat hyödyntää yhteiskuntaa. Hänen mielestään lääkkeiden avulla voitaisiin saada parempaa jälkeä nopeammin tai tuottaa enemmän samassa ajassa lääkkeillä, joilla ei ole pahoja sivuvaikutuksia.
Aksel on myös itse käyttänyt joskus Ritalinia. Alle kymmenen kertaa, silloin kun motivaatio on ollut hakusessa.
– Jos on pitänyt kirjoittaa kirjaa tai pitkää artikkelia sunnuntaina hauskan lauantai-illan jälkeen, lääkkeestä on ollut hyötyä.
Aksel uskoo, ettei satunnaisesta käytöstä tule mitään sivuvaikutuksia.
– Ritalinia annetaan ADHD-lapsille. Moni käyttää sitä jatkuvasti. Haitanneeko tuo, jos aikuiset käyttävät Ritalinia satunnaisesti? Aksel kysyy.
Sisällä: älykkääksi lääkkeiden avulla maanantaina 11.5. TV2-kanavalla. Katsottavissa Yle Areenassa.
