Tauno Palon ja Ansa Ikosen yhteinen läpimurtoleffa tänään tv:ssä

Suomi-Filmin tuottama ja Valentin Vaalan ohjaama komedia Kaikki rakastavat (1935) oli Tauno Palon ja Ansa Ikosen ensimmäinen yhteinen elokuva.

Tuottaja-ohjaaja Risto Orko oli pannut merkille helsinkiläisravintolassa laulaneen nuoren naisen. Hän oli Ansa Ikonen, jonka Orko nappasi mukaansa koekuvauksiin.

Kuvaaja oli tyytymätön tulokkaaseen. Ansa jäi ilman merkittäviä rooleja, kunnes toukokuussa 1935 tilanne muuttui. Maalta Helsinkiin palannutta Ansaa odotti mummon pöydällä viesti Suomi-Filmiltä. 

Ansan käskettiin heti paikalla saapua tapaamaan Valentin Vaalaa ja apulaisohjaaja Topo Leistelää.

– Nyt neiti Ikonen, nyt me teemme teistä tähden, Topo ilmoitti.

Ansan ulkonäkö ja olemus olivat tehneet vaikutuksen ohjaajaan. 

– Olin Vaalan ”löytö”. Vain olemalla oma itseni vastasin ohjaajan näkemystä. Tajusin vasta myöhemmin, miten koko elokuvatyöni yleensä alkoi. Mielestäni se oli suurta sattuman leikkiä, Ansa on kertonut muistelmissaan.

Vastanäyttelijäkseen ensimmäisessä suuressa filmiroolissaan Ansa sai Tauno Palon, jolla oli takanaan muutama elokuva, kuten Jääkärin morsian (1931).

Ansa pettyi palkkaansa

Kaikki rakastavat  oli lupaava aloitus näyttelijäkaksikolta, mutta heidän seuraava yhteinen elokuvansa Vaimoke (1936) teki heistä vuosiksi eteenpäin valkokankaan ihaillumman parin. 

– Heti alusta lähtien oli selvää, että Tauno Palo ja minä sovimme yhteen. Kamera näki meidät parina. Yksityiselämässä emme kiinnostaneet toinen toisiamme. Alkuun emme edes sinutelleet. Mutta kun me eläydyimme kameran edessä klaffin lyötyä, kaikki oli sen hetken ajan totista totta, Ansa kertoo.

Hilja Valtosen romaaniin pohjautuva Vaimoke sai katsojat uskomaan Taunon ja Ansan väliseen kemiaan. 

Tarinassa vedonlyönnin innoittamana agronomi Esko Latva (Tauno Palo) kosii ensimmäistä vastaantulevaa naista Kirsti Leivoa (Ansa Ikonen). Tämä suostuu avioliittoon anteekseen itsekkäälle miehelle opetuksen.

Tähtiparin yhteinen matka oli tyssätä heti alkuunsa Vaimokkeen kuvausten alettua. Ansa koki, ettei filmiyhtiö kohdellut häntä arvonsa mukaisesti. Vaikka hän oli elokuvan nimiosan esittäjä, maksettiin hänelle huomattavasti pienempi palkkio kuin elokuvan sivuosia näytelleille miehille.

Itkua kulisseissa

Elokuvan ulkokohtauksia kuvattiin Kuopiossa. Kuvauksista tuli iso tapaus savolaisille.

– Meidän perässämme juoksi oikein laumoittain kuopiolaisia. Oli riemukasta olla tapahtumien keskipisteessä, eikä julkisuus ja palvonta tuntuneet vähimmässäkään määrin painolastilta niin kuin myöhemmin alkoi tuntua, Ansa totesi.

Ansalle on jäänyt Vaimokkeesta mieleen muutama haastava kohtaus. Yksi näistä on Puijolla kuvattu laskettelukohtaus, jossa vaimoke pakenee kovaa vauhtia rinnettä alas.

Laskettelukohtauksessa käytettiin sijaisnäyttelijänä paikallista nuorta naista. Lähikuvissa Ansan oli itse laskettava sukset jalassa mäkeä.

– Yritin tehdä parhaani, mutta taito ei riittänyt. Tein oikein komean akan, ja kipeän.

Osa Puijon talvikuvista epäonnistui, ja kohtauksia jouduttiin paikkaamaan studio-otoksilla. Elonet kertoo, että kohtauksen lumikinokset olivat lakanoita ja naftaliinia, minkä vuoksi näyttelijän oli käveltävä sukkasiltaan. 

Seuraava vaikea kohtaus tapahtui Suomi-Filmin studiolla Helsingissä. Siinä vaimoke tanssii yksikseen valssia suuressa salissa.

Näyttelijän oli muistettava monta yksityiskohtaa ilmeistä pään asentoon. Saman päivänä sattui studiolla olemaan avoimet päivät, ja Ansan tanssisuoritusta tuijotti parisatapäinen joukko.

– Minusta tuntui siinä, että ne kuiskailevat ja arvostelevat minua. Ajattelevat, että minä en osaa. Mieleni meni aivan matalaksi, en pystynyt jatkamaan työtä vaan pakenin kulisseihin ja aloin itkeä.

Vaimoke oli yleisömenestykseltään vuoden 1936 paras elokuva. Ei siis ihme, että vain kahdeksan kuukautta Vaimokkeesta valmistui seuraava Valentin Vaalan ohjaama Palo-Ikonen-elokuva Mieheke.

Lähde: Tuula Saarikosken Tähtiaika - Ansa Ikonen (Weilin+Göös, 1980) sekä Lauri Meren Tauno Palo (Otava, 2021). 

Vaimoke nähdään maanantaina 3. helmikuuta klo 13.30 TV1:llä.