Tällainen on Suomen ensimmäinen kauhuelokuva

Tällainen on Suomen ensimmäinen kauhuelokuva

Suomen ensimmäinen kauhuelokuva sai ensi-iltansa lähes sata vuotta sitten.

Elokuva, jota pidetään Suomen kaikkien aikojen ensimmäisenä kauhuelokuvana, on Noidan kirot vuodelta 1927. Mykkädraaman on ohjannut ja käsikirjoittanut Teuvo Puro. Noidan kirot pohjautuu Väinö Katajan samannimiseen romaaniin.

Video: Cancel 2 -elokuvan traileri.

Elokuvassa muinaissuomalaiset uudisasukkaat ovat murhanneet lappalaisen tietäjä Jantukan (Hannes Närhi). Ennen kuolemaansa Jantukka on langettanut utuniemeläisten ylle hirvittävän kirouksen.

Utuniemen Simon (Einar Rinne) tuore morsian Selma (Heidi Blåfield-Korhonen) joutuu kirouksen uhriksi ja katalan tukkipäällikkö Paksu Sakarin (Yrjö Tuominen) raiskaamaksi.

Kuvassa Utuniemen Simo (Einar Rinne) on tuonut morsiamensa Selman (Heidi Blåfield-Korhonen) tutustumaan tulevaan kotitaloonsa. Simon sokea sisar Elsa (Kaisa Leppänen) toivottaa Selman tervetulleeksi. Noidan kirot esitettin Yle Teemalla (nyk. Yle Teema & Fem) vuonna 2010.
Kuvassa Utuniemen Simo (Einar Rinne) on tuonut morsiamensa Selman (Heidi Blåfield-Korhonen) tutustumaan tulevaan kotitaloonsa. Simon sokea sisar Elsa (Kaisa Leppänen) toivottaa Selman tervetulleeksi. Noidan kirot esitettin Yle Teemalla (nyk. Yle Teema & Fem) vuonna 2010.

Noidan kirot-elokuvaa kuvattiin Finna-sivuston mukaan muun muassa Keski-Suomessa Korpilahdella ja Helsingin saaristossa. Noidan kirot on katsottavissa Finna- ja Elonet+-palvelussa.

Positiivinen vastaanotto

Noidan kirot sai ensi-iltansa syyskuussa 1927 viidessä kaupungissa: 18.9. Kuopiossa, Tampereella, Turussa, Viipurissa ja päivää myöhemmin Helsingissä. Yleisömenestys oli keskivertoa parempi, kun se laskettiin teatteriesityskertojen mukaan.

Noidan kirot sai kriitikoilta pääosin positiivisia arvioita.

Kuvassa tietäjä Jantukka (Hannes Närhi).
Kuvassa tietäjä Jantukka (Hannes Närhi).

– Noidan kirot -filmillä on Suomi-Filmi ottanut hyvän askelen eteenpäin, Suomen Sosialidemokraatissa kirjoitettiin 17.9.1927.

– Elokuvaa ei ole filmattu aivan orjallisesti seuraamalla kertomusta. On jätetty joitakin kohtia pois. Mutta se toimenpide onkin ollut filmille eduksi. Katselija saa sen käsityksen, että Noidan kirot on kuin kivi kiveltä muurattu, notkeasti yhtäjaksoisesti laadittu tapahtumasarja.

Uuden Suomen mielestä Väinö Katajan romaanin juonta oli seurattu liiankin tarkkaan, minkä seurauksena oli pitkäveteisyyttä.

Jantukan paha henki.
Jantukan paha henki.

– Kauniiden maisemain vartavastinen näytteleminen ei myöskään ole kinokertomuksissa paikallaan, sillä se vaan vitkastuttaa juonen kehittelyä, tuottamatta riittävästi nautintoa, arviossa kirjoitettiin.

Helsingin Sanomat onnitteli ohjaajan ja kuvaajan, Frans Ekebomin, lisäksi myös elokuvan näyttelijöitä.

– Erikoisesti on mainittava Heidi Blåfield-Korhosen Selma ja Einar Rinteen Simo sekä Yrjö Tuomisen erinomaisesti luonnehdittu 'roisto', tukkipäällikkö Paksu Sakari, arvostelussa kirjoitettiin.

– Heidi Korhosen elokuvaukseen erittäin sopiva 'maskeeraus' on erikoisesti huomattava.

Noidan kirot katsottavissa Finna- ja Elonet+ -palvelussa.