Takavuosien tv-sarja muutti Minka Kuustosen ajatusmaailman: "Aikaa ei ole ikuisesti"
40 vuotta täyttävä Minka Kuustonen haluaa tehdä taidetta, joka ottaa kantaa. Ikä on tuonut voimaa ja rohkeutta elää omannäköistä elämää.
Sama sielu. Ajatus jäi pyörimään Minka Kuustosen mieleen, kun hän oli keskustellut ajan kulusta ja keski-iästä äitinsä kanssa.
– Vaikka olen aikuinen, sieluni on yhä sama kuin lapsena. Ehkä tämä on yksi syy miksi päädyin näyttelijäksi. Työni mahdollistaa leikin säilyttämisen elämässä, Kuustonen sanoo.
Lähestyvä tasaluku ei herätä Kuustosessa sen suurempia tuntoja. Helsingissä ekaluokkalaisen poikansa kanssa asuva taiteilija sanoo olevansa hyvässä kohdassa.
– Ikä on loistava motivaattori, koska se kannustaa vielä hanakammin kohti unelmia. Aikaa ei ole ikuisesti. En halua haaveideni jäävän puheen tasolle.
Vuodet ovat tuoneet myös pelottomuutta.
– Klisee tai ei, ikä tuo voimaa elää omannäköistä, rohkeampaa elämää. Ehkä siksi koen, että elän tällä hetkellä tavalla, joka on minulle täysi.
Elinkelpoinen planeetta
Kuustonen kasvoi sosiaalialalla työskennelleen äitinsä, muusikkoisänsä ja niin ikään näyttelijänä työskentelevän isosiskonsa Iinan kanssa. Lapsuudenkodin ilmapiiri oli salliva.
Vanhemmat olivat kiinnostuneita lastensa ajatuksista ja olohuoneeseen kootuista esityksistä. Perhe on edelleen tiivis, välit läheisiin lämpimät.
– Lisäksi minulla on aina ollut ympärilläni ystäviä, jotka ovat tukeneet ja uskoneet tekemiseeni.
Lapsuudesta on jäänyt elämään malli, jossa luovuuden ei tarvitse typistyä yhteen tekemisen tapaan. Siksi Kuustonen oli onnellinen, kun keväällä toteutui yksi pitkäaikainen haave. Hän kirjoitti lastenkirjan Oili Pupunen ja suuri rihmastonmuutos.
– Olen kirjoittanut aina pöytälaatikkoon, mutta siirtänyt kirjan kirjoittamista eteenpäin ja ajatellut, että sitten joskus. Nyt aika oli kypsä.
Oili Pupunen on citykani, joka on huolissaan ilmastonmuutoksesta. Teema valikoitui helposti. Kuustonen haluaa tehdä taidetta, joka ottaa kantaa. Ympäristöaiheet ovat tärkeitä.
– En sano, että ympäristöasioista puhuminen on velvollisuuteni, koska se tapahtuu niin luonnostaan.
Havahtuminen tapahtui vuonna 2013 Tellus-televisiosarjan kuvauksissa. Sarjassa joukko nuoria halusi saada muut huomaamaan ekologisen kriisin. Kuvaukset saivat Kuustosen kiinnittämään vielä enemmän huomioita valintoihinsa.
– Siihen, että lapsillamme olisi tulevaisuudessa elinkelpoinen planeetta.
Kuustonen oli myös kuuden vuoden ajan mukana Myrskyvaroitus-ympäristöyhdistyksessä, jossa luovan alan tekijät pohtivat, miten lisätä ympäristötietoisuutta taiteen keinoin.
– Oli tärkeää saada lisää tietoa ja etsiä tapoja vaikuttaa muiden asiasta kiinnostuneiden kanssa.
Sivistystä ja sielun ravintoa
Kulttuurin merkitys hyvinvoinnille on kiistaton, Kuustonen sanoo. Siksi siitä ei pidä leikata enää yhtään.
– Taide on sivistystä ja sielun ravintoa. Jos nämä poistetaan ja ajetaan alas, elämästä tulee selviytymistä. Näin ei pidä olla.
Haaveita Kuustosella on, mutta kaikkia niistä hän ei paljasta. Sen hän kertoo, että vielä joskus hän toivoisi näyttelevänsä taide-elokuvassa, jossa olisi kiinnostava, monimutkainen tarina ja paljon tunteita, joita näytellä.
– Haluaisin päästä työskentelemään esimerkiksi Juho Kuosmasen ja Selma Vilhusen kanssa.
Ensin Kuustonen kuitenkin herää kotonaan syntymäpäiväaamuunsa. Juhlapäivän kunniaksi hän kokoaa ystäviään yhteen. Tärkeintä on traditio, jonka lapsi aloitti muutama vuosi sitten.
– Jostain syystä hän tuo minulle aina lahjan lisäksi lautasella jääpaloja sänkyyn. Tätä odotan tänäkin vuonna.
