Syvä joki sokeerasi aikalaisyleisöään järisyttävästi – nyt brutaali klassikko löytyy HBO Maxista
Syksyllä 1972 julkaistu Syvä joki on niitä keskeisiä elokuvia, jotka ovat antaneet 1970-luvulle maineen uuden amerikkalaisen elokuvan rankimpana ja radikaaleimpana vuosikymmenenä. Ohjaaja John Boormanin mestariteos kuuluu samaan joukkoon Kovaotteisten miesten, Olkikoirien, Likaisen Harryn, Kummisedän, Manaajan, Texasin moottorisahamurhien, Tappajahain, Taksikuskin, Networkin ja Kauriinmetsästäjän kanssa.
James Dickeyn romaaniin pohjaava tarina kertoo neljästä kaupunkilaismiehestä, jotka lähtevät viettämään melontavaellusviikonloppua Pohjois-Georgian sydämeen. Reissu saa tylyn käänteen, kun osa miehistä joutuu paikallisten vuoristolaisten raiskaamaksi ja pahoinpitelemäksi. Lopulta edessä on selviytymistaistelu, joka muuttaa pysyvästi eloonjääneitä.
Warner Bros. -studion julkaisema Syvä joki rikkoi monia rajoja, joista keskeisin on miesten välisen seksuaalisen väkivallan esittäminen. Koskaan aiemmin ei kahden miehen välistä anaaliraiskausta oltu esitetty yhtä julmalla ja peittelemättömällä tavalla ison ja perinteikkään studion levittämässä elokuvassa. Kyseinen kohtaus järkyttää edelleen, ja voi vain kuvitella millainen pommi se on ollut yli 50 vuotta sitten. Elokuvan ensikatselua muistelee värikkäästi myös Quentin Tarantino vastikään julkaistussa Cinema Speculation -kirjassa.
Inhorealistisesta väkivallastaan huolimatta Syvä joki ei ole eksploitaatiota, vaan dramaturgisesti äärimmäisen taitava ja psykologisesti kirurgisen tarkka kuvaus urbaanin machokulttuurin ja primitiivisen takapajuisuuden kohtaamisesta.
Elokuvan tärkein hahmo ei ole lopulta Jon Voightin näyttelemä päähenkilö Ed, vaan Burt Reynoldsin tulkitsema Lewis, joka on myös ideoinut viikonlopun. Kyseessä on Reynoldsin läpimurtorooli, joka nosti hänet lopullisesti aikansa suurimpien elokuvatähtien joukkoon. Lewis on moderni luolamies, partavesimainoksesta karannut metsästäjä, joka ottaa paikan nelikon alfauroksena heti alusta lähtien. Boorman myös vihjaa hienovaraisesti Edin ja Lewisin välillä olevan mahdollisesti jotain muutakin kuin pelkkää platonista ystävyyttä.
Voightin ja Reynoldsin lisäksi Ned Beatty ja Ronny Cox ovat korvaamattomia ja viimeistelevät osaltaan täydellisen pääosanelikon. Beattyn esittämä Bobby on porukan traagisin hahmo, Lewisin ”koulukiusaama” pullukka, jonka päätyminen metsäläisten himojen kohteeksi tuntuu käsittämättömän kohtuuttomalta.
Peruuttamattoman tapahduttua Coxin Drew on puolestaan porukan järjen ääni, joka pyrkii pitämään kiinni viimeisestä siteestä lakiin ja sivistykseen. Myös Drew’n ja sisäsiittoisen vuoristolaispojan välinen banjonsoittokilpailu on uskomaton, yksi elokuvan suurista klassikkokohtauksista.
Syvän joen näkeminen ensi kertaa on unohtumaton kokemus, ja kadehdin jokaista, jolla se on vielä edessä. Elokuva on katsottavissa HBO Max -palvelussa tästä päivästä lähtien.
Toimintadraama. O: John Boorman. N: Jon Voight, Burt Reynolds, Ned Beatty, Ronny Cox. (Deliverance, USA 1972). 104 min. HBO Max
