Synnyttäneet äidit kuolivat sairaalavuoteisiin - sankarikirurgi löysi mysteerille selityksen hoitaneista lääkäreistä

Synnyttäneet äidit kuolivat sairaalavuoteisiin - sankarikirurgi löysi mysteerille selityksen hoitaneista lääkäreistä

Dokumentti kertoo lääketieteen historian uskomattomat tositarinat.

Yle Teeman Historia: Kirurgian ensiaskeleet -dokumentin toisessa jaksossa tarkastellaan erityisesti 1800-lukua, jolloin lääketieteessä tehtiin useita isoja harppauksia. Näistä merkittävin oli anestesian rantautuminen leikkaussaleihin.

Vielä 1800-luvulla leikkaussalit olivat kuin teattereita, jonne lippunsa anastaneet pääsivät seuraamaan verisiä näytöksiä. Potilashuoneet oli sairaaloissa sijoitettu niin, etteivät muut potilaat kuulisi leikkauspotilaiden tuskanhuutoja.

Ihmiset olivat kautta aikojen etsineet helpotusta kipuun. Vuosituhansien aikana kokeilussa olivat olleet oopiumiunikko, mandragora ja yrtit. Liian suurina annoksina kivunlievittäjä kuitenkin muuttui myrkyksi.

Yksi kirurgian ja lääketieteen historian merkittävimmistä henkilöistä oli yhdysvaltalainen hammaslääkäri William Morton, joka ensimmäisenä kokeili leikkauksessa eetterinukutusta. Eetterin annostelu oli vaikeaa, sillä liian vähäinen määrä aiheuttaisi potilaalle kipuja, ja liian suuren määrän saatuaan, potilas ei enää heräisi.

Morton onnistui kokeilussaan, mikä merkitsi leikkauspotilailla suurta helpotusta.

Uteliaisuus teki uhkarohkeaksi

Uteliaisuus ajoi ihmiset ottamaan suuriakin riskejä ja tekemään omakohtaisia testejä nukutusaineista ja uusista leikkauksista.

Esimerkiksi eräs edinburghilainen hovimestari näki aamulla isäntänsä ruokasalissa kummallisen näyn, kun synnytyslääkäri James Young Simpson oli illan päätteeksi testannut vieraillaan kloroformia. Kukaan heistä ei tuolloin tiennyt, että kyseessä oli myrkky, joka liikaa hengitettynä tappaisi. Tällä kertaa uhkarohkea testi onnistui, ja lääkäri vieraineen heräsi aamun koittaessa syvästä unestaan.

1800-luvulla elänyt itävaltalainen patologi Carl von Rokitansky keksi aloittaa sairauden syyn etsimisen vainajista. Hän teki yli 30 000 ruumiinavausta, ja jätti jälkeensä maailman suurimman kokoelman anatomisista näytteistä, joita säilytetään nykyään Wienissä.
1800-luvulla elänyt itävaltalainen patologi Carl von Rokitansky keksi aloittaa sairauden syyn etsimisen vainajista. Hän teki yli 30 000 ruumiinavausta, ja jätti jälkeensä maailman suurimman kokoelman anatomisista näytteistä, joita säilytetään nykyään Wienissä.

Uuden anestesialääkkeen keksittyään Simpson sai asiakkaakseen Ison-Britannian kuningatar Viktorian, joka oli kuusi lasta synnytettyään uupunut synnytyskipuihin. Seuraava lapsi saisi syntyä kloroformian avulla.

Euroopasta kirurgian oppinsa saanut amerikkalainen William Halsted epäili 70-vuotiaalla äidillään äkillistä sappikivikohtausta ja testasi kodin ruokapöydällä, josko sappikivien poistaminen helpottaisi tilannetta. Spontaani leikkaus onnistui ja äiti jäi henkiin.

Historia: Kirurgian ensiaskeleet -sarja esittelee muitakin sankarilääkäreitä, jotka maineensa uhaten tekivät uraauurtavaa työtä lääketieteen eteen. Heistä yksi oli unkarilainen Ignaz Semmelweis, joka halusi löytää selityksen äitien selittämättömiin kuolemiin synnytysten jälkeen. 

Rotusorron aikaan useat valkoiset lääkärit kieltäytyivät hoitamasta mustia potilaita. Ongelma ratkaistiin kouluttamalla mustia lääkäreitä ja hoitajia.
Rotusorron aikaan useat valkoiset lääkärit kieltäytyivät hoitamasta mustia potilaita. Ongelma ratkaistiin kouluttamalla mustia lääkäreitä ja hoitajia.

Kun kollegat epäilivät syyksi pahoja hajuja, oivalsi Semmelweis syyn löytyvän lääkärien käsihygieniasta. Ruumiinavausten jälkeen he suuntasivat käsiään pesemättä hoitamaan synnyttäneitä naisia ja heidän vauvojaan aiheuttaen potilailleen tappavia infektioita.

Dokumentti raottaa verhoa myös naisten ja mustan väestön asemaan lääketieteen historiassa, ja oman huomionsa saa maineikas englantilainen sairaanhoitaja Florence Nightingale, jonka ansiosta potilaita ei hoidettu enää saastaisissa ja rottia vilisevissä tiloissa. 

Historia: Kirurgian ensiaskeleet nähdään Yle Teemalla tiistaina 17. syyskuuta klo 21.00.